Viikko 7. ENEä

Nyt on 7 viikkoa ENEä takana. Yleisesti ottaen on ollut hyvä olo, ei ole ollut nälkä. On ollut hyvä olo. Vatsa on toiminut paremmin (tai ehkä normaalisti) tänä aikana. 

Sokerit ovat olleet korkealla, todennäköisesti sen takia, että kaksi sokerilääkettä piti laittaa tauolle ENEn ajaksi.  Se on väsyttänyt, ja sitten vielä tämä pimeys on tuonut oman osansa jaksamiseen. Sekä koronakooma - alkaa olla vähän paukut lopussa. Mutta kun eristäytyy eikä käy juuri missään, ja käyttää kauppareisuilla maskia, tai tilaa kauppakuormat kotiinkuljetuksena, niin ehkä se ei iskekään ennen rokotuksen saamista. 

Kuitenkin kun keskustelin valmentajan kanssa, päätimme että aloitan ENEn purkamisen nyt jo, enkä odota 3 viikkoa, joka sitä olisi vielä jäljellä. Käytännössä se tarkoittaa sitä että tästä aamusta alkaen syön aamupalan ja 4 pussia päivässä. Viikon päästä lisätään yksi ateria ja vähennetään yksi pussi jne viikottain. Toisaalta ihanaa saada syödä oikeaa ruokaa, mutta toisaalta kun olo on ollut niin hyvä, niin voisi tätä jatkaakin. Kuitenkin valmentajan kanssa totesimme että kun on motivaatio alhaalla ja ruokahimo iskee jo nyt, on parempi siirtyä purkuvaiheeseen, ettei sitten tule turhaan repsahduksia. 

Joulun aikaa vietetään taas mökillä. Vaikka toin kuorman ruokaa tänne tullessa, on huomenna luvassa kauppareissu joulun antimien hakuun. Teemme jotain itse ja esimerkiksi laatikot otetaan valmiina kaupasta. Koitamme päästä vähän helpommalla. Mutta pipareita pitää leipoa ja rosollia tehdä. Ei sitä pitokokin pojantytär voi valmista rosollia ostaa 😀 Ja kun ei tykkää kaupan rosollista on hyvä syy tehdä itse. 

Kinkku haetaan Reiposen tilalta - Kiitos Annelle hyvästä palvelusta. Saamme varmasti tuoretta ja kotimaista. 

Kuusi tuli omalta mökkitontilta, kun tuuli oli kaatanut ison kuusen. Sen latvasta tehtiin joulukuusi. On se ehkä vähän harva, mutta se on ensimmäinen omalta tontilta otettu kuusi. Se on juuri hyvä. Lunta meillä oli täällä vielä lauantaina, mutta nyt maa on taas paljas. Toivottavasti vähän tulee valkoista aatoksi. Järvi on jäässä, mutta jää on vielä kovin heikkoa. Ei tulisi mieleenkään mennä kävelemään sinne, mutta avanto tuli tehtyä, että perheen miehet pääsee uimaan.

Varsinaista joululomaa on vain pyhät, arkipäivät teen töitä täältä. Mutta koitetaan rauhoittua oman perheen kesken jouluun. Uudeksi vuodeksi toivottavasti saamme mummun ja papan kylään.  Katsotaan saanko viikon päästä aikaiseksi kirjoitella mitään, vai meneekö uuden vuoden puolelle seuraava postaus.

Haluan tällä postauksella toivottaa kaikille teille (jos teitä siellä on) hyvää joulua ja onnekasta uutta vuotta. 

Viikot 5. ja 6. ENEilyä

 Viikko 5. Eneilyä oli mielestäni helppo. En vain saanut viime viikolla kirjoiteltua mitään. Paino putosi ja olo oli hyvä. 

Toista olikin sitten tämä viime viikko (vko 6. ENEä). 

Ei ole ollut nälkä, siitä ei ole ollut kysymys. Mutta on ollut hirmuinen ruuan himo. Johtunee hormoneista, yleensä viikko ennen kuukautisia on aina ihan hirveä syömishimo. Niin tälläkin kertaa. Tosin en osannut sitä yhdistää vielä tähän "vaivaan" koska menkat alkoivat liian aikaisin. Ehkä ENE on sotkenut senkin rytmin. 

No, sitä tuli sitten repsahdettua. Olin ostanut perheelle valmiita lihapullia ateriaksi - niitä tuli napsittua rasiasta ihan liikaa. Söin varmaan liikaa proteiinia (juustosta on tullut HYVÄÄ) ja suolapähkinöitäkin erehdyin ottamaan. Samoin maistoin yhden piparin. Joten voi sanoa että pipariksi meni. 

Alkaa olla turnausväsymystä. Sekä ENEen että tähän painonpudotukseen. Miksi se ei putoa, miksi!??! Tuskastuttavaa. Samalla alkaa tuntua siltä että en ikinä pääse leikkaukseen. Ja se taas madaltaa mieltä ja huonontaa motivaatiota. 

Nyt kun on suunniteltu perheen jouluruokaa, tuntuu pahalta kun ei siitäkään voi nauttia. Täytyy pyytää apua tähän tuskastumiseen valmentajalta. 

4. ENE viikko

Taas on onnistunut viikko takana. Paino ei ole pudonnut mitenkään suunnattomasti, mutta alaspäin mennään. Se tässä tärkeintä onkin.

Koen ENEilyn helpoksi. On niin helppoa vain syödä VLCD valmisteita, kun ei tarvitse miettiä mitä ruokaa tekisi. Ja kun ei ole nälkä, niin sitä ei tule repsahdettuakaan. Toisaalta koen todella haastavaksi sen, että perheelle pitäisi tehdä ruokaa ja itse syö pelkkiä pusseja. Niinpä tämäkin ongelma on ratkaistu niin, että perhe syö einesruokaa enemmän. Se ei maailmaa kaada, ja kun se pitää nälän loitolla ja lapsen ja miehen ravittuna, se on tärkeintä. 

Viikonloppuna koin haastavaksi saada syötyä 5 pussia päivässä. Tämä siitä syystä että nukuin molempina aamuina pitkään, minkä vuoksi aamupala  lähenteli arkista lounasaikaa. Joten kuittasin sen sitten syömällä vain 4 valmistetta. Toivottavasti en saa siitä nuhteita valmentajalta. Sekin voi osaltaan olla syynä siihen että paino ei pudonnut mitenkään hirmuisesti. 

Täytin perjantaina 40. Mietin päivän aikana että missä se ikäkriisi on, mutta ei se iskenyt. Ehkä se on vielä tulossa. Syntymäpäiviä ei juhlittu sen kummemmin - katsotaan sitten kun tämä korona-aika on ohi, jos pitäisi vaikka jotkut kesäkekkerit. 

Ensi viikonloppuna on vuorossa kummisetäni hautajaiset. Olin pelännyt tilaisuutta syömisen takia. En halunnut loukata tätiäni olemalla syömättä, mutta en halunnut vesittää dieettiäni syömällä. No, näiden uusien rajoitusten myötä muistotilaisuus ja sen ruokailu jouduttiin perumaan - saa nähdä sallitaanko paikkakunnalla edes kirkossa enemmän kuin 10 henkilöä. 

Vaikka olen perussairas diabetekseni ja uniapnean takia, en silti osaa pelätä koronaa. Tällä en tarkoita ettenkö yrittäisi minimoida riskejä tekemällä vallan etätöitä, pesemällä käsiä ahkerasti, käyttämällä maskia julkisissa tiloissa ja tilaamalla kauppakuormat kotiin. Mutta olen vähän ajatellut asiaa niin, että jos se on tullakseen niin se tulee. Kuten on lehdistössä ollut puhetta, kaikkia tartuntoja ei saada selvitettyä ja jäljitettyä. Joten eihän sitä pysty kuin tekemään oman parhaansa. Kyllä tämä elämä menee niinkuin on tarkoitettu. 

#40andfabulous #korona #ENEdieetti

3. ENE viikko

Tällä viikolla tuntuu että ENEily on ollut helpompaa. Ei ole ollut nälkä ja painokin on pudonnut. Toivottavasti tämä tietää hyvää jatkollekin. 

Painokäyrä on masentavaa katsottavaa. Mutta toisaalta, tuolla alhaallakin ollaan jo käyty, joten eiköhän sinne pääse uudelleen. Nyt pitää vaan tsempata ajatuksissakin. Ei kaikki voi olla helppoa, vaikka sitä tietenkin toivoisi. 

Tavoite on että ENEn aikana saisin sen noin 10 kiloa painoa pois mikä vaaditaan että pääsee leikkaukseen. Ja tietenkin ENEn jöälkeen tavoite on että paino ei nouse. Se on tietysti haastavaa, mutta kun nyt ENEn aikana tottuu pienempään energiamäärään niin sitä syö vähemmän. 

Olen myös huomannut, että kun laitoin keväällä puhelimeeni muistutukset syömisestä noin 3 tunnin välein niin sitä tulee syötyä yleensä hetki ennen muistutksen soimista. Eli sen ruokarytmin olen oppinut. Siitä pitää vain pitää kiinni. 

Eilen repsahdin. Söin yhden palasen suklaata. Ja totesin ettei se ollut edes hyvää. Äkkiä sitä tottuu olemaan ilman karkkia, joskin oma akilleen kantapääni on ollut sipsit ja suolainen. Sen huomaa kyllä tässä ENEilyssäkin, että sitä tuntuu että tarvitsee suolaista päivällä - joten proteiini on tullut syötyä esim pieninä määrinä leikkelettä tai kanan/kalkkunan jauhelihaa tms. 

Olen hankkinut myös suolaisia Nutrilett keittoja, mutta niitä en ole montaa syönyt. Jotenkin se on liian "litkua". Koen että makeiden VLCD tuotteiden kanssa on helpompi elää. Mutta ehkäpä tässä vielä tulee testattua ne suolaisetkin keitot uudelleen. Mietin myös jälleen kasvissosekeiton tekemistä, ainekset on varattuna kaappiin. 

2. ENE viikko

 Tällä viikolla maha on tehnyt tenän. Valitettavasti ummetus tuli viime viikolla tutuksi, sitten kun söin vähän enenmmän porkkanoita niin nyt on päin vastainen tilanne.  Hyvin ei mene. :)

Muutenkin viikko on ollut jotenkin todella vaikea, nälkä on kurninut. Olen koittanut olla tarkka että en syö esimerkiksi proteiinia ylimääräistä, mutta kasviksia on mennyt yli puolikiloa päivässä. Pussit olen saanut syötyä yhtä päivää lukuunottamatta kaikki. Lauantaina meni vain 4 pussia, kun koko päivän aikataulu tuntui olevan sekaisin. 

Viikonloppuna söin kasvissosekeittoa ja salaattia ruokana pussien lisäksi ja se piti nälän paremmin pois. Ehkä tässä pitää ryhtyä tekemään niin että syö pussin "jälkiruuaksi" ja syö lounaaksi oikeaa kasvisruokaa. Tämä on tällaista testaamista mikä toimii. 

Ensimmäinen ENE viikko takana

 Nyt on ensimmäinen ENE viikko takana. Paino putosi 1,8 kiloa, mikä tietekin hieno startti. Ainoa mikä tässä harmittaa on se, että paino nousi tuossa ennen ENEä ja Jorvissa mitattuun aloituspainoon on matkaa vähän. Joten sen leikkaukseen vaadittavan 5% pudotus alkaa vasta reilun kilon päästä

Alkuviikolla oli tosi kova nälkä. Ehkä sen vuoksi että aloitin ihan isolla muutoksella, ja aloin saman tien syömään 5 ateriankorviketta päivässä. Kun edellisellä kerralla olen tehnyt ENEn, lisättiin valmisteiden määrää viikko viikolta hitaasti, ja elimistö ehti tottua pienempään energiamäärään. Nytkin ENEn purkaminen tehdään sitten juuri tuolla tavoin, hitaasti viikko viikolta vähentäen. 

Nälkääni olen syönyt alkuviikosta kasvissosekeittoa ja loppuviikosta salaattia. Olen punninnut salaattia nyt parina päivänä, ja todennut että sitä on noin 300 g ilman proteiinilisää, joten olen sen lisäksi saanut syödä esimerkiksi porkkanoita. Tällä viikolla aion vähentää tuon "ruuan" syömistä ja käyttää sen vaaditun puolikiloa kasviksia välipaloina juuri esimerkiksi porkkanan muodossa. Tai kirsikkatomaattien. Porkkanaa syödessä saan aina kaverin - koiramme on ihan super-porkkanafani.

Proteiinia on vaikea syödä tarpeeksi vähän. Se johtunee ehkä siitä että kaipaan suolaista makua, mutta kaipa sekin tässä vähenee aikaa myöden. Proteiinin syömisessä pitää myös olla tarkempi tästä eteenpäin, että varmasti onnistun tässä. Viikonloppuna olemme suunnitelleet menevämme vanhempieni luo kylään. Siellä on onneksi helppo sanoa äidille että tee tällaista ja tällaista ruokaa niin minäkin voin syödä. Tiedossa on myös yhdet hautajaiset, joten luulen että ainakin sinä päivänä dieetti on tauolla. En halua loukata omaisia olemalla syömättä.

Vatsa on muutamana päivänä toiminut hitaasti. Mutta lisäsin nesteen juomista ja porkkanoita, jotta saan kuitua, katsotaan miten tästä eteenpäin. 

Pussikeittodieetti

 Niinhän sitä ENEä kutsutaan, pussikeittodieetiksi. Onneksi siinä saa syödä kasviksia ja minä saan syödä lisäksi 6 annosta proteiinia päivässä (proteiinin määrä riippuu painosta). 

Aloitin eilen, ja illalla oli ihan hirveä fiilis. Lähinnä sen takia, että olen usein iltaisin telkkarin vieressä syönyt jotain - nyt ei ollut mitään. Lopulta annoin periksi ja otin naposteltavaksi pari porkkanaa. Sattumalta tänään myös painonhallintatalossa käsiteltiin tietoista syömistä. Totesin mielessäni että tuo telkkarin vieressä syöminen on ollut kaikkea muuta kuin tietoista. Se on vain ollut tapa, ja siitä pitää päästä eroon. 

Muuten eilinen meni hyvin, illalla oli nälkä. Mutta söin ison salaatin, jossa oli vähän broileria proteiinina, niin johan nälkä lähti. Tein myös kasvissosekeittoa, jotta on ihan "oikeata ruokaa" edes kerran päivässä, eikä vain pusseja. Sunnuntaina tein bataatti-linssicurryä, harmi että en uskalla syödä sitä linssien takia nyt ENEn aikana. Eilen lounaaksi söin kanakeitto-pussin ja totesin sen olevan ihan hyvää vaikka se ehkä olikin vähän laihaa. Täytyy miettiä mitenkä saisi suurustettua pussikeittoa ilman että käyttää jauhoja. 

Muuten koen ENEn taas aika helpoksi. Ei tarvitse miettiä mitä syö, kun on pussit ja lisäksi jotain proteiinia päivän aikana. PRoteiinin määrään ja vaihtoehdot ovat selkeästi mainittu ohjeissa. Tämän lisäksi tietenkin kasviksia vähintään puoli kiloa. Ja vettä pitää juoda paljon, itselläni ainakin edellisellä kerralla vatsa meni todella kovalle, koska join liian vähän. 

ENEn hidas aloitus

Aloitin maanantaina ENEn. Niille jotka eivät tiedä ENE lyhenne tulee sanoista Erittäin NiukkaEnerginen dieetti.

Aloitin varovasti, vain yksi pussi per päivä, mutta ensi viikosta asti aloitan täysipainoisen ENEn. Tämä siksi koska olen laiska enkä jaksa päivittää dosettiani ja ottaa pois lääkkeitä joita ei ENEn aikana pidä käyttää. Täysipainoisessa ENEssä syödään 5 VLCD tuotetta päivässä + painonmukainen määrä proteiinia. Itselläni proteiinin määrä on 6 annosta eli 6*10g proteiinia. 

Koen ENEn helppona ratkaisuna. Ainakin se oli helppo aikaisemmin. Ja se motivoi koska se on niin helppoa ja painoa putoaa. Siinä on toki rajoitteensa, esimerkiksi itselläni on lääkitykseen liittyviä muutoksia. Pidempi ENE jakso suositellaan aina tehtäväksi terveydenhuollon henkilöstön valvonnassa. 

Edellisellä kerralla vatsa meni kovalle, nyt pitää pitää huoli siitä että juo tarpeeksi ja syö tarpeeksi kuitua. Olenkin ostanut kaappiin pari kiloa porkkanoita jotta on mitä napostella, kun tulee napostelun tarve. Ja toisaalta pitää ENEnkin aikana syödä se 500g kasviksia päivässä. Sen tosin voi syödä vaikka lounassalaattina.

Viime viikolla kävin labrassa, tämän viikon perjantaina on diabeteksen vuosikontrolli. Pitkä sokeri oli noussut pari pykälää, mutta toivon että en saa siitä nuhteita. Varsinkin kun uskon että se laskee ENEn myötä jälleen alaspäin. Viime viikolla kävin myös verenluovutuksessa, koska en päässyt pari viikkoa sitten kun yritin käydä. Se johtui aivotärähdyksestä, siitä pitää olla yli kuukausi ennen kuin voi luovuttaa verta. Tällä kerralla keskustelimme myös veripalvelun hoitajan kanssa mahdollisesta lihavuusleikkauksesta. Hän sanoi että sitten kun tiedän leikkauksen ajan kannattaa pitää taukoa verenluovutuksesta, koska leikkaus on aina suuri rasite kropalle. 

Pimeys iskee

 Olen ollut ainakin viimeisen kuukauden todella väsynyt. Olen pitänyt sitä aivotärähdyksen oireena, mutta uskon että tuolla pimeydellä on myös vaikutuksensa. Ja pimeys saa himoitsemaan kaikkea epäterveellistä. 

Olenkin aloittanut kirkasvalohoidon, ei se ota jos ei annakaan. Katsotaan kuinka tehoaa. Sitä ilmeisesti pitäisi pari viikkoa ottaa, että auttaisi. Katsotaan josko on apua - ainakin muutama vuosi sitten kun lampun ostin, siitä ei ollut apua, mutta silloin loputon väsymys johtuikin loppuunpalamisesta. Puoli vuotta jaksoin sinnitellä kirkasvalon kanssa, sitten oli pakko myöntää itselleenkin, että ei tämä auta ja en jaksa. Se oli mustaa aikaa. Olen sitä viime aikoina miettinyt aika paljon - miksi en osaa sanoa. Ehkä olotilani ei ole tällä hetkellä niin hyvä kuin mitä se oli tässä välillä. Missään tapauksessa ei olla niin syvällä masennuksen syövereissä kuin oltiin 2017-2018 aikana, mutta vähän kyllä pelottaa että putoanko jälleen.

Viime viikolla olimme etäilemässä mökillä ja oli ihana rentoutua kaunissa maisemassa. Saimme "lomailla" työtä tekemällä, mutta jostain syystä työkään ei tunnu niin rasittavalta siellä kuin kotona tai toimistolla. Toimistolle en ole ajatellut vähään aikaan suuntaavani, eikä työnantajakaan sitä vaadi. Puolison työnantaja on ohjeistanut pysymään ainakin loppuvuoden etänä. Meillä onneksi saa tehdä etää joka tapauksessa, oli korona tilanne mikä hyvänsä, joten itselläni tämä on varmaan uusi normaali. Vaikka työkavereita on erittäin mukava tavata, tuntuu kotona työskenteleminen paljon vaivattomammalta.

Painon suhteen on ollut siinä mielessä positiivinen viikko että se mitä viime viikolla tuli, lähti tällä viikolla. Mutta ei vieläkään voida puhua mistään onnistumisen aallosta. Yritän kovasti ja tuloksia tulee hitaasti. Nyt varmaan voisin aloittaa ENE dieetin, koska on reilu kuukausi aivotärähdyksestä. Mutta ensin käyn tällä viikolla verenluovutuksessa, kun en saanut luovuttaa kaksi viikkoa sitten kun tuosta pään tällistä oli vielä alle kuukausi. 

Maanantaina kävin labrassa kun ensi viikolla on diabeteshoitajan ja -lääkärin vuosikontrollin aika. Saa nähdä mitä sanovat, muutetaanko lääkitystä vai mitä. Nyt olen seurannut verenpaineita ja sokeriarvoja tarkasti muutaman viikon. Ainoa toiveeni on että en joudu aloittamaan insuliinia. Se on aina sellainen mörkö, jota pelkään.... En pistämisen takia, pistän nytkin lääkettä joka viikko, se ei ole ongelma. Mutta jotenkin insuliinin saaminen on mielestäni lopun alku. JA jotenkin minulla on myös käsitys että kun sen kerran aloittaa, siitä ei pääse eroon. Ehkä jos laihdun kymmeniä kiloja pääsen siitä eroon, mutta.....

etäilyä mökillä

 Tulimme Pojan syyslomaviikoksi jälleen mökille etäilemään. Ihana nauttia syksyisestä luonnosta ja rentouttavasta maisemasta. Pesässä rapisee tuli ja savu tuoksuu. 

Painon suhteen olen ihan epätoivoinen. En ole saanut rytmiä takaisin aivotärähdykseni jälkeen, ja tuntuu että mikään ei onnistu. Enkä ole voinut vielä tosiaan aloittaa ENE dieettiäkään, koska lääkäri käski parannella aivotärähdyksen kunnolla. Vieläkin se vaivaa, väsyttää välillä ihan hirmuisesti ja on paha olo. Olen miettinyt, että onko paha olo alhaisesta sokeritasosta, mutta kun olen mittaillut sokereita, eivät lukemat ole olleet alhaalla. JOten en oikein pysty muuta kuin väittämään että huono olo on aivotärähdyksen syytä. 

Alan pelätä että en pääsekään julkiselle puolelle leikkaukseen. Joten mietin että ensi viikolla kun olen taas kotona, aloittaisin ENEn ja otan tämän painonpudotuksen taas haltuun. Helppoa se ENEn aloittaminenkaan ei ole, mutta sitten kun pääsen vauhtiin niin varmaan onnistuu ihan helposti. Niin se oli edelliselläkin kerralla kun ENE dieetillä olin. Kaipaan ryhmää jonka kanssa jakaa asioita ja ajatuksia. VAikka tämä kirjoittaminen onkin ihan terapeuttista ja tuo mahdollisuuden ajatusten jakamiseen, en saa palautetta tältä ruudulta. Valitettavasti Painonhallintatalon  valmentajanikin on niin työllistetty että hän ei ehdi kovin usein palautetta antamaan. Joten tämä on toisaalta vähän yksin selviämistä. Mutta sitähän tämä elämä on - ei kukaan tule tekemään asioita sinun puolestasi. 

Sairausloman saldoja

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, kaaduin kaksi viikkoa sitten rapussa. Sain aivotärähdyksen ja olo oli todella huono. Joten viimeinen kaksi viikkoa on mennyt sairauslomalla päätä parannellessa. Olo oli todella huono, huimasi, kuvotti ja oksetti, päätä särki. Kun olo ei alkanut kolmen päivän jälkeen parantua kävin sairaalan päivystyksessä ja ottivat pään TT-kuvat tarkastaakseen tilanteen kallonmurtuman takia. Onneksi mitään ei löytynyt ja tämä aivotärähdys vaati vain pidemmän lepojakson. 

Sairausloma onkin sitten näkynyt vaakalla, kun lääkäri sanoi että ei saa nyt miettiä mitään ENE diettejä, vaan ensin pitää parantua aivotärähdyksestä. Sain vihdoin myös ohjeet toiselta lääkäriltä että mitä lääkkeitä pitää ENE dieetin aikana jättää pois. Se olikin työn takana saada oikeita vastauksia,  mutta nyt tiedän jättää kaksi diabeteslääkettä ja kolesterolilääkkeen pois sitten kun ENE alkaa.

Toisaalta myös painonhallintatalon tekeminen jäi vähemmälle, koska näytön tuijottaminen sai aikaan erittäin pahan olon. Nyt taas sitten aloitetaan "alusta" kaikessa suhteessa. Ainoa mitä on kaatumisesta jäljellä on mustat silmät, mutta nekin ovat jo paranemaan päin.

Sairaalassa päivystyksessä ollessani luin eräästä naistenlehdestä luonnonkosmetiikasta. Siitä sain ajatuksen kokeilla itse tehtyä deodoranttia, ja niinpä viikko sitten sunnnuntaina kokkailin näistä aineksista omaa deodoranttia. Pari päivää myöhemmin lisäsin vielä eteeristä öljyä (sitruunan tuoksuinen) koska halusin vähän tuoksua deodoranttiin ja koska olin sekoittanut ainekset huonosti ja dödö oli vielä todella juoksevaa.

Löysin ohjeen Roosa Blomin blogista. Ohje menee näin:

1 rkl Sheavoita

1 rkl kookosöljyä

2 rkl ruokasoodaa

2 rkl perunajauhoja

(10 tippaa eteeristä öljyä)

Sheavoi ja kookosöljy sulatetaan vesihauteessa. Sulaneeseen nesteeseen sekoitetaan ruokasooda ja perunajauhot sekä halutessa eteerinen öljy. Sekoita hyvin, ja kaada pieneen purkkiin josta tuotetta voi käyttää.  Laita jääkaappiin kovettumaan. Itse ostin tällaisen 4cl kokoisen lasipurkin Prismasta, siihen meni sopivasti juuri tuo määrä voidetta.

Minulla  oli voide pari tuntia jääkaapissa, ja ensimmäisen päivän se oli todella juoksevaa. Tämä johtui varmasti siitä, että olin sekoittanut ainekset huonosti, ja kookosöljy jäi pinnalle. Mutta kun lisäsin kaksi päivää myöhemmin eteerisen öljyn ja sekoitin massan lusikalla hyvin. Seuraavana päivänä massa olikin jo kovettunut tarpeeksi. Koko ajan pystyin kuitenkin sitä käyttämään. 

Nyt viikon omatekoista dödöä käyttäneenä totean, että toimii. Minulla on vielä pari roll-on:ia kaapissa, kun olin juuri ostanut ennen tätä kokeilua, mutta kyllä ne käytettyä tulee. Ei haise hiki, ei kutia kainalot, ei ole alumiinia seoksessa. 

huilitauko

Nyt onkin ollut muutaman viikon huilitauko. Paino on noussut. Ei kivaa. Tosin nyt tällä viikolla paino on sama kuin viikko sitten että ehkä tämä tästä. 

Painonhallintatalon valmentajan kanssa ollaan keskusteltu ENE dieetin aloittamisesta. Se on vähän venynyt koska en ole saanut lääkäriä kiinni jotta olisin voinut keskustella miten lääkitystä pitää muuttaa ENEn aikana. Nytbon puhelinaika varattu lääkärille keskiviikoksi.

Muutenkin on sattunut ja tapahtunut. Viikko sitten ajoin kolarin. Tai oikeammin minun autoni päälle ajettiin. Auto on rutussa eikä siitä enää kalua tule.

Eilen puolestaan kaaduin rapussa ja nyt parantelen aivotärähdystä. Ens sunnuntaina pitää pysyä vissiin kotona pimeässä ettei satu mitään.

plörinäksi meni

 Ajattelin vaan kertoa että tämä viikko meni niin plörinäksi kuin vain mennä voi. Ei jää paljon jälkipolville kerrottavaa.

Hyvänä asiana koin sen että olin painonhallintatalon chatissa torstaina ja sain hyviä vinkkejä. Nyt on kokeiltu tuorepuuroa ja on tehty kasvissosekeittoa. Toivottavasti ensi viikko on parempi.

Lehdessä tuli vastaan tällainen juttu 

Lihavuusleikkaus pidentää elinikää

Jälleen vaikea viikko

 Nyt on jotenkin todella vaikea viikko takana. 

Ei ole ollut yhtään nälkä tai edes tehnyt mieli ruokaa. Ja sitten jos on syönyt jotain niin on tullut syötyä mitä sattuu, mihin aikaan sattuu. Niinpä 100g painonpudotus oli positiivinen uutinen. Mutta jotenkin nyt viime viikolla olen jumiutunut jonnekin enkä ole saanut itsestäni otetta. Se kuulostaa vaaralliselta, mutta nyt on onneksi uusi viikko edessä. 

Tällä viikolla koitan olla tarkkana ruoka-ajoistani. Ja syödä vaikka ei olisikaan nälkä. Sen olen nyt jo todennut monta kertaa, että syödä pitää, paastoamalla paino ei ainakaan ole minun kohdallani pudonnut. Eri asia sitten olisi esimerkiksi ENE- dieetti (Erittäin NiukkaEnerginen -dieetti) jota myös pussikeittodieetiksi kutsutaan. Täytyy keskustella aiheesta painonhallintatalon valmentajan kanssa, se voisi olla ratkaisu tähän jumiin. 

Kävin myös labrassa jälleen mittauttamassa pitkän sokerin. Vähän ollaan tultu alas, mikä on hyvä, mutta vielä on tarve saada lukemia paremmalle tolalle. 

sama rata jatkuu

Eilen paino oli taas hyvällä mallilla. Mutta sitten tuli pojan 10-v synttärit, ja tuli syötyä pastasalaattia ja coctailpiirakoita = Liika hiilareita. Ja toisaalta muuten tuli syötyä vähän vähän, kun oli niin kuuma. Joten paino oli tänä aamuna melkein kilon enemmän kuin eilen aamulla. 

Eli sahausliike jatkuu, mutta toisaalta, taas tiedän että paino putoaa kun olen tarkka siitä mitä syön. Viime viikko tuntui helpolta kun oli säännöllinen ruokarytmi ja tuli mietittyä mitä syö. Nyt kaapissa on jämiä,  jotka jätän perheen miehille, paitsi vihersalaatin. Sitä tuunaan ja onneksi salaattiaineksia vielä jäikin joten voin tehdä ruokaisaa salaattia ruuaksi useampana päivänä. Tämän päivän herkuttelut on peruttu, koska eilen söin liikaa. Mutta näillä mennään. 

Olen rahkan sekaan laittanut PT:n ohjeiden mukaisesti öljyä, ja tähän saakka olen käyttänyt pellavansiemenöljyä. Tänään laitoin rypsiöljyä ja totesin että ei sekään hyvältä maistu. Joten ei tässä nyt sitten paljon kahdella pahalla ole paljon väliä. Koirakin vähän ihmetteli, kun laitoin pellavansiemenöljyä sen kuppiin, mutta upposi se ruoka silti. Mutta ehkä syön sen itse ja käytän vain rypsiöljyä koiralla. 

Ylös alas

Se mitä viime viikolla tuli, lähti tällä viikolla. Mutta tässä puolen kilon ympyröissä sitä on jumitettu jo vaikka kuinka kauan. Nyt alkoi "arki" - lomat on lusittu ja työrytmi tuli takaisin. Josko se tästä nyt sitten lähtisi paremmin kulkemaan tuon painonkin kanssa, kun on aikataulu jonka mukaan syödä. Ehkä se olisi vielä helpompaa toimistolla, mutta ainakaan vielä tällä viikolla en sinne "ehdi". Huomenna Poikani nimittäin täyttää 10-vuotta ja menemme perheenä juhlimaan sitä ravintolaan syömään. Viikonloppuna tulee vieraita juhlimaan meille kotiin. Eli tämä viikko menee töitä tehdessä sekä kotona siivotessa ja tarjoiluja laittaessa.

Painonhallintatalossa oli valmentajani valmennettaville viime viikolla chat-ryhmä. Se oli kiva tapa saada vertaistukea, ainoa huono puoli siinä oli että aika oli niin lyhyt. Mutta paljon vinkkejä ja tsemppiä siitä sai kyllä itsellekin.

Painonhallintatalossa tämän viikon teemana ovat tietoisuus ja läsnäolotaidot. Kuulostaa vaikealta, mutta kun vähän pidemmälle luin, totesin että osittain jo teenkin Mindfullnessia. Oli myös tietoa tietoisesta syömisestä. Tietoinen syöminen on sitä, että keskitymme kokemaan ja aistimaan miltä ruoka maistuu ja näyttää. Ettemme vain lapa ruokaa naamaan niin ettei hetken päästä enää muista mitä tuli syötyä. 

Hyviä ja huonoja hetkiä.

Lauantai-aamuna oli hyvä hetki. Paino oli pudonnut kilon viime viikosta. Mutta sitten......

Kävin kaupassa ja ostin

a) herneitä

b) karjalanpiirakoita

c) paprika juusto chiabattaa

Ja niitä kun söi niin senhän sitten tiesi taas tänä aamuna että vaaka ei lupaa hyvää. 

Mutta mitä taas opin. Sen että ei pidä ostaa. Herneitäkin meni pari litraa ihan heittämällä, kun olivat niin hyviä. Ja paprika-juustochiabatta oli pakko syödä yhdeltä istumalta ettei perheen miehet pääse verottamaan sitä. JA mitä sitten, vaikka olisivatkin. Olisi pitänyt vain tajuta se siinä kohtaa kun söin sitä, eikä vasta nyt.

Näin ollen käppyrä menee taas vähän yläviistoon, mutta se tulee sieltä vielä alas. Olen päättänyt sen. 

Tämä viikko lomaillaan, yhtä pientä työkoulutusta lukuunottamatta. Ensi viikolla alkaa sitten taas arki ja kotitouhut. Painonhallinnan kannalta tosin vaikea viikko luvassa, sillä juhlitaan hääpäiväämme ja poikamme syntymäpäiviä. Mutta niistäkin selvitään.

Alaspäin mökillä

Niinpä se vain kummasti auttoi kun tuli takaisin mökille töihin.

Täällä on tullut oltua nyt muutama päivä ja paino on lähtenyt alaspäin kummasti. Täällä ei tule herkuteltua eikä ole kiusauksia kaivella kaapista mitään, kun on ostanut kaupasta vain sen mitä tarvitsee ruokailuita varten. Ja kauppaan - siis kunnon kauppaan - on reilu 20 kilometriä suuntaansa. Tuohon lähikauppaan, joka on pieni myymälä yksityisen huoltoaseman yhteydessä, on vain noin 12km, mutta siellä valikoima on mitä on. Ja koko perheen ruokkiminen pelkästään sen kaupan valikoimilla tulisi sekä kalliiksi että yksipuoliseksi. Ja aika herkkupitoiseksi.

Mutta alaspäin se on pienikin nytkähdys. Ja se on aina ilon aihe. 

Täällä ollaan tämä viikko etätöiden parissa ja ensi viikko sitten taas lomaillaan. Tosin ei tämä ihan hirmuista lomaa ole, koska viinimarjoja on tullut niin paljon että huh. NE pitää kerätä, turha niitä on linnuille jättää. Samoin mustikkaa tulee reilusti. Ainoa ongelma on että meillä ei täällä ole pakastinta. Onneksi meille tulee vieraita jotka voinevat viedä meidän marjoja pakkaseen mennessään. Tai sitten me ei syödä muuta kuin viinimarjoja ja mustikoita ja karviaisia kaksi viikkoa.... 😊 

Olen pohtinut tässä että miten painonpudotus mitataan painonhallintatalon kanssa. Tarkoitan siis sitä, että mitä painonhallintatalo ja vatsakeskus pitävät minun lähtöpainonani. Ilmeisesti kuitenkin sitä painoa mikä punnittiin Jorvissa kun lähete painonhallintataloon tehtiin. Eikä tuota ylintä piikkiä tuossa käppyrässä. Toisaalta se on väärin, koska olenhan minä pudottanut sen kaikki tuosta korkeimmasta lukemasta. Mutta toisaalta ymmärrän että se pitää olla ns. Virallinen paino, eli sairaalan vaa'alla punnittu.

Toisaalta olen myös miettinyt että miten painonpudotusprosenttia käytetään. Kun kävin vatsakeskuksessa, minulle sanottiin että ennen leikkausta pitää pudottaa 7% painoa. Kuitenkin Käypä Hoito suositus muuttui maaliskuussa, jonka jälkeen laihdutusleikkausta ennen suositellaan 5% painonpudotusta. Olen miettinyt että kumpaa lukua minun kohdallani sovelletaan. PAinonhallintatalon valmentajani on ilmeisesti lomalla, kun ei ole tähän kysymykseeni vastannut.

Painonhallintatalon harjoituksissa tällä viikolla mietittiin omia sisäisiä ajatuksia ja sitä minkälaisia ennakkoluuloja ja/tai ohjeita meillä on itsestämme. Käytiin läpi sitä että miten ajatukset voivat olla estäviä ("en jaksa lähteä lenkille") ja miten ne saisi muutettua positiiviseksi tekemiseksi ("teen kotona pienen keppijumpan jos en jaksa lenkkeillä"). Näitä ajatuksia ja mielikuvia meistä jokainen käy läpi. Esimerkkinä myös se kuinka itsensä peilistä näkeminen ei kerro sitä paljonko on laihtunut. Itse pudotin 15 vuotta sitten reilusti painoa. En nähnyt itseäni peilistä normaalikokoisena vaan isokokoisena edelleen. Nyt kun katson tuolta ajalta otettuja valokuvia olen surullinen, koska olin niin lähellä normaalipainoa, että miksi päästin painoni nousemaan uudelleen. Tosin silloin painonpudotus oli vähän epäterveellistä, minulla oli bulimian oireita, joten ehkä on parempi että teen tämän homman hitaasti.

Juustosämpylät

Vaikeuksien viikko takana. Ostin juustosämpylöitä pojalle, ja sitten niitä tulikin syötyä itse - kahtena päivänä ja vähän liikaa. Paino nousi pari kiloa mutta sain sen seuraavina päivinä pudotettua pois. Tulos viime viikkoon verrattuna +200g. 

Ahdistaa koska painokäyrä oli niin hyvällä mallilla ja nyt ollaan jumissa taas. Tosin huomaan sen että sain taas painoa hyvin putoamaan tuon leipäherkuttelun jälkeen kun otin jälleen PT:n ruokarytmin takaisin. JA söin enkä ajatellut että en jaksa syödä. Kohta rahkaa tulee ehkä korvistakin, mutta se on silti hyvää ja ravitsevaa ruokaa, ja vie painoa alas.

Muuten mennyt viikko on ollut vauhdikas. Pidimme näytön vuokra-asunnossamme ja löysimme sopivan vuokralaisen. Mansikoita on tullut kannettua kotiin kaupasta urakalla, niitä on pääosin syöty mutta on laitettu pakkaseenkin. Töitä on ollut kohtalaisesti, nyt kesäaikaan asiakkaat ovat hiljaisempia kuin muuten.  Jääkaapin yhteydessä olevan pakastimenkin sain sulatettua, arkkupakastin on jätettävä talveksi, koska siellä on niin paljon tavaraa että ne ehtivät sulaa ennen kuin pakkanen on sula. 

Vaikea viikko

Luulin että kotiutuminen mökiltä ja työrytmiin ryhtyminen olisi helpottanut painonpudotusta. Mutta ei. Jotenkin nyt vaan on ollut vaikea viikko. On tullut syötyä paljon mansikoita ja herneitä, eli hiilaria on pukannut. Silti onneksi paino ei ollut noussut, mutta ei se pudonnutkaan kuin 100g. 

Viikonloppu toi helpotuksen tähän ongelmaan, kun oltiin vanhempieni luona kylässä. Siellä ei tullut naposteltua koko ajan jotain, koska siellä ei a) ole naposteltavaa b) kehtaa koko ajan napostella. Luulenkin että viikonloppu painoi painon pakkaselle. Viikonloppuna tuli myös kalastettua, laitoimme verkot mökillä veteen ja saimme isoja ahvenia. Toisena päivänä tuli kilon ahven ja 700 ja 500 g särjet ja toisena päivänä kaksi 500g ahventa. Ahvenista tehtiin fileitä, särjet meni pakkaseen odottamaan kukon tekemistä.

 

Painonhallintatalossa tällä viikolla mietittiin kasviksia ja niiden värien tuomista lautaselle. Näin kesällä itse en koe sen olevan ongelma, kun tuoreita kasviksia saa kaupasta edullisesti. Eilenkin ostin 2 kiloa tomaatteja ja saman verran avomaankurkkuja. Mietittiin myös että annoskokoa voi kasvattaa kasviksilla. Jotta tuntee olonsa kylläiseksi pitää annoksissa olla tarpeeksi kokoa ja sitä saadaan lisäämällä kasviksia lautaselle. Lisäksi kasvikset tuovat vitamiineja ja kuitua lautaselle.

Tietenkin kaikille painonpudottajille "syö vähemmän, kuluta enemmän" mantra on tuttu. Painonhallintatalossa neuvotaan että pitäisi "laimentaa" eli vähentää ruoan energiamääriä. Laimentaminen tapahtuu kasviksilla ja vedellä (keitot). Näin lisätään ruoan määrää ja aterian vesimäärää, mikä puolestaan lisää aterian kylläisyysvaikutusta. 

Mietittiin myös sitä että miten saisi vaihtelua ruokailuun, esimerkiksi resepti-surffailulla. Itsekin olen nykyään vähän harrastanut sitä ja siitä  onkin tullutjo kaksi hyvää reseptiä arkeen: Igorin kana ja butter chicken (linkit alla). Olen myös oppinut käyttämään valkosipulia - siihen on ollut ennakkoluuloja sen vuoksi ettei isäni ole pitänyt sen hajusta. Mutta nyt kotikeittiössäni käytän valkosipulia kyllä.

Loman loppu - arki koittaa

Niin se loma loppui ja arki koittaa jälleen. Se tarkoittaa onneksi taas jonkinlaista rytmiä elämään. Ei tule nukuttua pitkään ja syötyä iltamyöhällä grilliruokaa saunan jälkeen. Tosin eihän siinä grilliruuassa sinänsä mitään vikaa ole, jos syö kevyttä broileria tms. Mutta ruokarytmistä on taas helpompi pitää kiinni.

Viime viikon painon nousu ahdistaa vieläkin. Varsinkin kun tiedän että se oli ihan omaa syytä, söin miten ja mitä sattuu. Onneksi vaaka näytti tänään puoli kiloa vähemmän kuin viime viikolla, tästä on hyvä mennä taas eteenpäin. Toisaalta tietoisuus siitä että olen käynyt noin kaksi kiloa alempana painoni kanssa antaa motivaatiota että siihen kyllä pystyn. Ja toisaalta se osoittaa kuinka tärkeää on pitää ateriasuunnitelmastaan kiinni, eikä tehdä mitään kummallisuuksia. Välillä voi tietty herkutella, mutta ei viikkoa yhteen menoon, niin kuin minulla kävi. Tosin väitän että siihen vaikutti myös lämmin ilma, ei tehnyt mieli syödä mitään raskasta vaan "jotain pientä" ja sitten meni pullaa ja keksejä.

Tänään Painonhallintatalossa käsiteltiin rasvaa ja ateriarytmiä. Totesin että omalta kohtaltani rasvan käyttö on aika oikeissa uomissa, mutta aina tietysti voi parantaa. Esimerkiksi en koskaan ole katsonut mitä paistorasvana käyttämässäni juoksevassa margariinissa on pakkausmerkinnät - olen vain ottanut sen mikä käteen on sattunut. Nyt täytyy katsoa seuraavalla kerralla tarkasti että minkälainen ravintosisältö yms. eri vaihtoehdoissa on ja ottaa niistä paras. Olen myös "oppinut" käyttämään pähkinöitä ruokavaliossa. Ostin kerran ison pussin maapähkinöitä, mutta ne maistuivat jotenkin puisevilta, joten olen pääasiassa käyttänyt cashew pähkinöitä rahkan seassa. 

Ateriarytmi on muodostunut jo tavaksi. Ja on hyvä huomata että se on sellainen elämäntapamuutos jota on helpohko ylläpitää. No, lomalla oli vähän vaikeaa, mutta vasta sitä on tässä muutama kuukausi opeteltukin. Näin työaikana sitä on helpompi pitää yllä. Etätyö jatkuu ainakin elokuun alkuun asti työnantajan ohjeiden mukaisesti. Todennäköisesti sen jälkeenkin teen 3 päivää viikossa kotoa töitä, tähän on niin tottunut jo. 

Nyt taas kun on kotona, voi alkaa tehdä smoothieita, ja nyt on esimerkiksi saatavilla tuoreita mansikoita joita on kiva napostella sellasenaan. Pakastimeen laitoin noin 7 kiloa ja pari kiloa syötiin viikonlopun aikana. Tänään lupasin hakea lisää mansikoita jos vain kaupassa on. Tänään on myös luvassa jälleen verenluovutus, siitä onkin jo reilu kolme kuukautta kun viimeksi kävin. 

Vaikeaa

Viime viikko on ollut yhtä tuskaa. Kun on ollut kuuma ei ole tehnyt mieli syödä ja jos on tehnyt mieli syödä niin se on ollut hiilarisotkua. Ja se on näkynyt myös siinä että on väsyttänyt koko ajan. 

Kuumuus on tehnyt sen, että ruoka ei ole maistunut. Mutta sitten on tullut mielitekoja ja on tullut syötyä keksejä, pullaa, pojan vaahtokarkkeja ja sipsejä. Ei yhtään ihme että paino on tällä viikolla noussut huimasti. Mutta päätin ottaa itseäni niskasta kiinni. Toisaalta pahimmat helteet ovat nyt takana ja ilmeisesti on tiedossa sateista tälle viikolle, joten tulee oltua sisällä enemmän ja toisaalta ruokarytmistä on silloin ehkä helpompi pitää kiinni. Ja vaikka kuinka keittiöstä kantautuisi reklamaatioita ”täällä ei on mitään herkkuja” lauseen muodossa, niin nyt lomat on siltä osin lomaillut ja jätän seuraavalla kerralla herkut kauppaan. 

Mutta sen huomaa että kun ei syö tarpeeksi niin paino nousee.

Juhannus ei tiennyt katastrofia

Juhannuksesta ja ensimmäisestä lomaviikosta on selvitty. Ja ihan hyvällä svengillä. Viime viikon alkupuolella näytti vielä paremmalta vakaalla, joten juhannussyömingit vähän vaikuttivat kiloihin, mutta hyvä suunta on edelleen.

 

Painonhallintatalossa mietitään tällä viikolla liikuntaa osana arkea ja toisaalta myös riittävää nesteen saantia. Aikuisen nesteen tarve on 2-3 litraa päivässä. Tästä määrästä noin puolet pitäisi tulla juodusta vedestä ja loput ruuasta, hedelmistä, marjoista ja kasviksista. Paras janojuoma on vesi. Nestevajaus voi tuntua aikuisella vetämättömänä olona, päänsärkynä, väsymyksenä ja vireyden puuttumisena. Itselleni ainakin huomannut, että nestevajaus vaikuttaa minulla päänsärkynä, tai hönttinä olona.

Tällaisissa maisemissa sitä vielä kaksi viikkoa lorvitaan. Sitten siirrytään kotitoimistolle töihin ja toivotaan huonoja kelejä, ettei kuumuus kotona sotke aivoja. Nyt nautitaan kesästä ja koetetaan tsempata vaakalla joka viikko. Mutta ei pidä olla liian ankara itselleen, loma on kuitenkin sitä varten ettei pingoteta.

Loma iski päälle

Loma iski oikein ryminällä päälle ja vielä eilen olin ihan epätoivon syövereissä. Meille tuli vieraita mökille perjantaina ja ruokaa on riittänyt. Jotenkin allekirjoittaneen ruokarytmit meni ihan vinksalleen ja pelkäsinkin hurjaa painon nousua tänään vakaalla. Mutta onneksi paino oli noussut vai 200 g eikä mitään huimia määriä.

Painonhallintatalossa tarkastellaan tällä viikolla aikaisempia tavoitteita ja painokäyrää. Painokäyrä on vähän ylös alas mutta peruskuva on kuitenkin alaspäin. Tällä on hyvä jatkaa.

Nyt ollaan lomalla kolme viikkoa ja ollaan mökillä. Keskiviikkoon saakka viihdytetään minun vanhempiani, juhannus todennäköisesti ollaan oman porukan kesken. Samoin sitten loma, mitä nyt naapurimökin poika varmaan käy leikkimässä meidän pojan kanssa. Puuterhahommia on tullut nyt viikonloppuna tehtyä, leikkasin kurtturuusun alas jotta saisin sen pikkuhiljaa hävitettyä. Vierassanoihin kun on. Onhan se kaunis, mutta on meilläkin levinnyt alkuperäisen kasvupaikan ulkopuolelle, joten helpompi tappaa koko ruusu, kuin pitää haaroja vain kurissa. 

Tomaatti ja mansikka tuotiin kotoa ja ne kasvavat terassilla komeasti. Koira yrittää välillä istua kukkalaatikossa, kun siihen paistaa hyvin aurinko ja toisaalta näkee hyvin maisemia. Eilen iskin salaatin nysän maahan, josko se siitä alkaisi kasvattaa uutta pikkuhiljaa. 

alaspäin

Tänään jälleen positiivisia tuloksia vaakalla. 138,7 kg - vaikka olen ollut mökillä. Jotain siis lienee tapahtunut ajatuksen juoksussa, koska paino on pudonnut niin reippaasti. 

Olen koittanut tsempata ja syödä samalla aikataululla kuin kotonakin. Lauantaina repsahdin ja ostin pienen pussin tavallisia sipsejä. Ssitten kun ne olin syönyt en syönytkään muuta - tuli niin paha morkkis että olin mennyt pilaamaan päivän. Ja niistä tuli maha kipeäksi, joten sipsit taitaa jäädä kauppaan tästä lähtien. 

Etäkonttorilla on elämä ollut rauhallista. Muutama päivän on ollut sateista, ja eilen tuulesi ihan hirmuisesti, mutta nyt järvi on täysin tyyni. Töitä on riittävästi ja iltaisin saa huilata. Mutta kyllä odotan lomaa joka alkaa ensi viikolla. 

Painonhallintatalossa tämän viikon teema on "Lisävirtaa arkeen kestävyysliikunnasta". Tämä koronakevät on vaikeuttanut ainakin omaa kestävyysliikunnan tekemistä, sillä käyn mielelläni uimassa. Mutta kun uimahallit ovat olleet kiinni, en ole saanut oikein mitään tilalle, ja olen jäänyt paikoilleni. 

Harjoituksessa mietittiin onko tämänhetkinen liikunnan harrastaminen sopivalla tasolla vai pitäisikö sitä monipuolistaa. Toisaalta pohdittiin miten olisi mielekästä ja realistista lisätä liikuntaa suhteessa omaan elämäntilanteeseen ja voimavaroihin.

Mietin myös että mistä tilanteesta leikkaukseen oikeuttavan 7% painonpudotuksen laskeminen alkaa.... Alkaako se siitä painosta mikä oli Jorvissa ns. virallinen paino. Vai siitä painosta mikä oli ensimmäinen paino Painonhallintatalossa. Vai kenties tuosta kaikkein korkeimmasta piikistä käppyrässäni? Kysyinkin tätä Painonhallintatalon valmentajaltani, lähinnä sen vuoksi että osaan asettaa itselleni realistisen tavoitteen. Ja toisaalta iloita onnistumisista - ja olla yhteydessä tarvittaessa Jorvin obesiteettikeskukseen.

mökkielämää

Ensimmäinen mansikka on kypsä. Ensimmäinen tomaatti alkaa punastua. Istuin myös ruohosipulia ja kun pääsen kauppaan ostan salaattia.

Etätoimiston ikkunasta on kauniit näkymät järvelle. Sää on ollut muutaman päivän sateinen, mutta tänään on kaunista. Tuulee tosin ihan hirmuisesti. 

Vaaka on ollut parina päivänä hyvissä lukemissa, katsotaan mitä huomenna on luvassa kun on 'virallinen' punnitus. Mutta olen yrittänyt tsempata täällä mökillä. 

Koira painaa innoissaan pitkin pihoja - joku muukin nauttii mökillä olosta

Kesän ensimmäinen päivä

Niin se alkoi kesä(kuu) ja aurinkoiset ilmat. Koulu on ohi lapselta, ja viikko sitten hän ilmoitti menevänsä mummulaan kahdeksi viikoksi. Tänään tuli jo toiset aatokset, kun kaverit pitäisi jättää kaupunkiin, mutta kyllä me mummulaa kohden iltapäivällä lähdetään. Koska tämä äiti tarvitsee parturia korona-pehkon siistimiseen, ja sopiva kampaaja on löytynyt vanhalta kotikylältä.

Vaaka ei näyttänyt mitään hyvää tänään. Nyt taas tsemppi päälle. Vaikka käytännössä elämä vaikeutuu kun muutamme taas mökille töihin ja parin viikon päästä alkaa loma. Mutta pakko se on koittaa tsempata sielläkin. Asenne kysymys :)

Painonhallintatalon 15. istunto käsittelee tunnesyömistä ja mieltymystä makeaan. 

Makeanhimo ei ole fysiologista riippuvuutta, enemmänkin se on psykologista. Makeanhimo voi voimistua myös siitä syystä että ei syö riittävästi, jolloin liian vähäinen syöminen voi lisätä makeanhimoa. Makeanhimo myös vahvistuu jos edellisestä ateriasta on kulunut pitkä aika, jos verensokerin heilahtelut ovat suuria tai jos syömme makeaa nälkään. Nälkään pitäisikin syödä kunnon ruokaa, ja nauttia makeasta vain jälkiruokana tai juhlaruokana. Tässä mietin kyllä itsekseni, että onko välipalaksi syömäni rahka, jonka makeutan makeutusaineella, sitten huono juttu....

Mietittiin myös sitä kuinka helposti käytetään syömistä itsensä palkitsemiseen. Tunnistan tämän itsessäni. Kun viikko on mennyt hyvin, ajattelen että voin herkutella yhtenä päivänä. Mutta voisi palkitsemista harrastaa vaikka ostamalla itselleen kukkia, käymällä kampaajalla tai hierojalla, tai ostamalla uuden vaatteen.

pöh....

Se mikä viheltäen menee, se laulaen tulee tai jotain sinne päin.
Se mitä viime viikolla lähti, tuli tällä viikolla takaisin.

Mutta positiivista on se että vyötäröltä on lähtenyt neljä senttiä mittaa, 3 kuukaudessa. Mittari se on sekin. Käytännössä tämä taas tarkoittaa sitä että pitää tsempata ihan tosissaan. 

Tällä viikolla onkin sopiva teema Painonhallintatalossa tämän viikon painonkäyrään nähden. On kertausviikko. Kerrattiin jo opittuja asioita ja mietittiin samoja asioita uudelleen tämän hetken näkökulmasta.

Ensi viikolla siirrymme mökille etätöihin ja siellä syöminen on jostain syystä paljon haastavampaa kuin kotona. Toisaalta helpompaa, koska kauppaan on vähintään 30 kilometriä niin tulee ostettua kerralla enemmän ja mietittyä tarkemmin mitä ruokaa tekee ja mitä ja miten syö. Herkut pitää jättää koko perheen osalta kauppaan. Olen ollut aikaisemmin pahasti koukussa sipseihin, ja nyt olen löytänyt linssisipsit. Ne ovat paljon terveellisempiä kuin tavalliset ja niissä on puolet vähemmän rasvaa ja puolet enemmän proteiinia kuin tavallisissa sipseissä. Mutta nyt pitää laittaa stoppi myös niille - ei se ole hyväksi "koko ajan" ajatella herkkuja. Ja toisaalta pitää siinäkin kohtuus olla, vaikka vertaankin tätä siihen että aikaisemmin saatoin syödä koko 300 g sipsipussin yhdeltä istumalta, niin kyllä on parempi että nyt sitten syön linssisipsejä pussillisen (110 g). Mutta ei se ole hyväksi, joten tässäkin pitää itsekuria noudattaa.

Toisaalta on ihana päästä pois täältä kaupungista mökille. Mutta toisaalta se asettaa koko paketin uusiksi. Vesi pitää kantaa, mökkiä lämmittää, pyykki pestävä käsin ja varottava koiran kanssa käärmeitä. Siellä on tarkoitus olla ensin pari viikkoa töissä, ja sitten jatkaa lomailulla. Mukaan pakataan jälleen keittiövaaka sekä henkilövaaka, ettei pääse kuri höltymään. 

Jes!

Tänään on hyvä päivä. Toissapäivänäkin oli, eilen vähän huonompi.

Miksi näin? Pääsin alle sen maagisen 140 kilon rajan lauantai-aamuna. Eilen oli jälleen vähän yli, mutta tänään, virallisena punnituspäivänä oli jälleen alle. Maaginen luku tänään oli 139,7 kg.

Tämä antaa motivaatiota jatkaa valitsemallani tiellä. Ja korkeimmasta lukemasta on paino on pudonnut -6,2 kiloa. Valitettavasti se ei vielä ole leikkauksen kannalta oleellinen pudotus, koska Jorvissa virallinen paino oli 141,9 kg ja siitä lähtee laskuri laskemaan sitä 7% pudotusta. Mutta alaspäin ollaan menossa ja ihan kohtalaista vauhtia. Nälkä ei ole ja syödä saa ihan reilusti hyvää ruokaa. Väsymys on vähentynyt huomattavasti ja jaksan paremmin. 

Tämän viikon painonhallintatalon istunto käsittelee sitä kuinka hyvä ravitsemus antaa virtaa liikkumiseen ja tukee jaksamista. Jos liikkuu säännöllisesti on huomioitava että saa riittävästi energiaa palautuakseen ja toisaalta proteiinia lihasten rakennusaineeksi. Proteiini varmistaa sen ettei paino putoa lihaksista vaan rasvakudoksesta. Jotta liikunta on mukavaa, tarvitaan riittävästi polttoainetta - paljon liikkuva tarvitsee enemmän enegiaa kuin vähemmän liikkuva. 

Elimistö tarvitsee kuitupitoisia hiilihydraatteja energiaksi. Vaikka olenkin vähentänyt hiilihydraatteja, on vähentäminen tapahtunut "höttöhiilareista" (sokeri ja puhdistettu vilja). Syön edelleen kasviksia ja hedelmiä ja esimekiksi kaurahiutaleita aamupuurossa. Mutta nämä kaikki ovat hyviä hiilihydraatteja, luontaisesti kuitupitoisia. Runsaskuituinen ruokavalio lisää kylläisyyden tunnetta, laimentaa ruokavalion energiapitoisuutta, tasaavat aterian jälkeistä verensokerin nousua ja ovat hyviä vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä. Kuitu pitää myös yllä hyvää bakteerikantaa suolistossa. 

Istunnossa mietittiin myös aikaa liikkumiselle ja ssitä miten arkeen voisi lisätä liikettä. Itse sanin fysioterapeutilta jumppaohjeita, koska lantioni ja pakaralihakseni jumittaa. Näitä liikkeitä olen koittanut tehdä tässä etätyön lomassa, koska kaikki oli suunniteltu niin, että voin tauoilla ottaa hetken jumpan. Toisaalta puhuimme myös siitä että tekisin osan aikaa töistäni seisten jonkin laatikkovirityksen avulla. Jos saisin valita, niin kävisin mieluiten uimassa, mutta se on nyt tänä korona aikana poissuljettu juttu. Ehkä sitten syksymmällä, kesällä voi ehkä (jos tarkenee) uida järvessäkin. 

Poika ilmoitti toissapäivänä että kun kesäloma koulusta alkaa, hän menee mummulaan kahdeksi viikoksi. Se tarkoittanee sitten sitä että äiti ja isä karkaavat mökille etätöihin tuoksi ajaksi, ennen kuin kesäloma alkaa. Sitä tässä jo odotetaankin, alkaa olla takki vähän tyhjä tämän etäkoulu-jakson jälkeen.

Uusi viikko uudet kujeet

Mökkeilimme koko viime viikon.

Sen kyllä huomasi, oli haastavaa syödä oikein. Mutta onneksi paino ei sentään noussut - se vain ei laskenut niin paljon kuin olisin halunnut. 

Tulimme lauantaina kotiin, ja tein eilen Butter Chickeniä - Ohje linkkilistassa ja tässä. Koitan tänään saada kuvankin ohjeeseeni. En ottanut paljon ohraa, jonka kanssa kanaa söin, mutta ilmeisesti sitä oli liikaa. Tai sitten vain muuten söin jotenkin hassusti. Paino nousi eilisestä 0,4 kg, mutta eipä tuo haittaa.

Se mikä kyllä haittaa on se, että en vielä päässyt alle maagisen 140 kilon. Olen ollut yli sen ainakin 1,5-2 vuotta, joten olisi NIIN hirveä hinku päästä alle sen maagisen rajan. Mutta sovitaanko että se on sitten ensi viikon tavoite, kun se ei tällä viikolla vielä onnistunut. 

Painonhallintatalossa tämän viikon teemana on hyvä uni. Uni on tietenkin tärkeää palautumisen kannalta ja sitä kautta se vaikuttaa myös painonhallintaan. Liikunta kohentaa tutkitusti unenn laatua. Fyysinen väsymys helpottaa myös nukahtamista. Mikään ei ole sen parempaa kuin kunnon reippailun jälkeen käydä suihkussa ja kömpiä viileään sänkyyn vähän kolottavien lihasten kera. Se johtuu siitä, että liikkuessa kehon lämpötila nousee ja kun lämpötila lähtee liikkumisen jälkeen laskuun, olo tuntuu rennolta ja unettavalta. Stressihormonin määrä vähenee ja mielihyvähormonien määrä lisääntyy. 

Säännöllinen liikunta pidentää ja syventää syvän unen vaiheita. Ja syvän unen vaiheet ovat tärkeitä solujen uusiutumisen, palautumisen ja muistin kannalta.Unen laatua kohentava liikunta on vain vähän hengästyttävää, leppoisaa ja hyvältä tuntuvaa. Esimerkiksi rauhallinen 10-30 minuutin iltakävely kannattaa tehdän noin tunti ennen nukkumaanmenoa. Raskas liikunta nostaa kehon vireystilaa ja rasittava liikunta tuntuu kehossa usean tunnin ajan liikkumisen jälkeenkin.

Asiaa oli myös iltapalasta. Ainakin itse olen nyt huomannut, että proteiinipitoinen iltapala pitää nälän loitolla, ja auttaa nukkumaan paremmin. Terveellinen iltapala vaikuttaa unen laatuun ja solujen palautumiseen yön aikana.Tällöin tarvitaan proteiinia ja hyviä hiilihydraatteja. Hyvä iltapala sisältää jotain värikästä ja tuoretta, hyvälaatuisia proteiineja, kuitupitoista täysjyvää, tarvittaessa pehmeää rasvaa. Itselleni iltapalaksi on muotoutunut joko banaani-rahka pähkinöillä tai siemenillä tai sitten rahka-smoothie. Smoothieita olen muutekin lisännyt ruokavalioon. Ne ovat hyviä, ja niistä saa huomaamatta kasviksia ja hedelmiä. 

Paino ei tykkää mökkeilystä

Vapuksi tulimme mökille. Alunperin tarkoitus oli lähteä eilen kotiin, mutta päätimme jäädä tänne vielä viikoksi etäilemään. Nyt sen pystyy tekemään, koska Pojan lähiopetus koulussa alkaa sitten taas ensi viikolla. Meillä molemmilla vanhemmilla on se hyvä puoli, että meidät on työnantajan toimesta käsketty etäilemään, joten voimme tehdä töitä missä tahansa. Joten tänä aamuna tuli taas viriteltyä konttori pystyyn keittiön pöydän ääreen.

Tämä vajaa viikko täällä mökillä ei ole ollut painolle kovin positiivinen. Täällä on aika paljon vaikeampi toteuttaa ruokavaliota kun lähimpään kauppaan on noin 30 kilometriä. Pitää varata kaikkea paljon, jottei tarvitse joka päivä kauppareissua miettiä.  Mutta en ole huolissani, tiedän että tämä on vain väliaikaista. Joskin pitää pitää huoli että tällä viikolla paino ei nouse enää yhtään, koska sitten koko viime viikon hieno pudotus on sulanut tiehensä.

Olen keskittynyt siihen, että koitan  syödä proteiinipitoista ruokaa. Luultavasti syön vähän liian vähän, mutta yritän petrata tapojani. Olen varustautunut keittiövaa'alla ja henkilövaa'alla jotta pysyn kurissa. Huomasin että kun torstaina söin paahdettuja porkkanoita ja perunoita, niin söin varmaankin hiilareita liikaa, koska paino nousi niin selvästi. Siitä pudottiin onneksi alaspäin, ja nyt on vain kilon verran enemmän kuin viime viikolla.  Tietysti se harmittaa, mutta koska tiedän mistä se johtuu en osaa olla itselleni kovin vihainen.

Tällä viikolla painonhallintatalossa mietitään etukäteissuunnittelun merkitystä. Etukäteissuunnittelu, varautuminen ja ennakointi auttavat haastavissa tilanteissa, etenkin silloin kun emme ole ihan tikissä - nälkäisenä ja väsyneenä. Mietittiin muun muassa sitä että kannattaa tehdä kaupalista perusasioista joita ostaa "aina" kaupasta ja lisätä siihen sitten ruokalistan mukaisia tarvikkeita. 

Esimerkiksi eilen kävin kaupassa ostamassa viikoksi ruokaa, tein kauppalistan valmiiksi. No, sieltä tietenkin jäi puuttumaan jotain, kun en ollut heti kirjoittanut ylös, kun mieleeni tuli puutos. Mutta kaikki mitä puuttui listalta oli sellaisia joita nyt en välttämättä tarvinnutkaan. Esimerkiksi proteiinipatukat. Joo, ne on hyviä välipaloja varsinkin näin painonpudottajan näkökulmasta, mutta toisaalta ostin 2,5 kiloa rahkaa, joten eiköhän sillä saa katettua välipalan tarpeen. Maailma ei kaadu muutamasta unohduksesta, mutta kaikki perusasiat tuli hankittua, koska ne on aina listalla.

Painonhallintatalossa ohjeistettiin myös pakkausmerkintöjen lukemiseen. Mitä vähemmän sokeria ja rasvaa ja mitä enemmän kuitua tuotteessa on, sitä paremmin se sopii painonhallintaan. Itse olen oppinut jo painonvartija-aikanani tuijottamaan pakkausmerkintöjä joten se on jo aika vakio kauraa. Mutta se on tärkeä miettiä ja muistaa aina välillä, jos meinaa unohtua.

Labratulokset

Tulin vain kertomaan että kävin aamulla sokerilabroissa.

Jotain olen saanut aikaiseksi sitten lokakuun - pitkä sokeri on selvästi laskussa. Lääkäri korkeiden arvojen takia uhkaili syksyllä jo insuliinilla, mutta toivottavasti siitä ei enää tarvitse keskustella.

Tuo pitkä sokeri 57 vastaa paastosokeria 7,4 edeltävien 2-8 viikon aikana.

Tammikuun lukema vastasi paastosokeria 8,1 ja lokakuun lukema paastosokeria 8,8.

Uutta puhtia

Tämä viikko on ollut hyvä.

Otin itselleni vähän apua, ja hankin erään Personal Trainerin minulle suunnitteleman ruokaohjelman. Ja se onkin tuottanut tulosta hyvin. 2,5 kiloa humpsahti pois muutamassa päivässä. Ja nälkä ei ole ollut, pikemminkin päin vastoin - olen ollut ihan täynnä, kun pitää syödä 5 ateriaa päivässä. Olen saanut pidettyä myös kiinni aikataulusta, että syön "kellon kanssa" noin 3-4 tunnin välein.

Rahkaa on kulunut kokonainen ämpärillinen, mutta eihän tuo haittaa, kun kerran toimii ja toisaalta kun on hyvää.  Nyt huomaan että vaikka olen syönyt terveellisesti, olen ilmeisesti syönyt

a) liian vähän
b) liikaa hiilihydraatteja
c)liian vähän proteiinia
d) syönyt miten sattuu enkä räännöllisesti

Tässä ohjelmassa minulle on laskettu noin 25 g poteiinia per ateria, ja kuten sanottu tuloksia on tullut jo muutamassa päivässä.

Odotan innolla mitä tulevaisuus tuo tullessaan, olisi kovin ihana päästä alle 140 kilon pitkästä aikaa. Ja toisaalta haluaisin saada kihlasormukseni takaisin sormeen, se on aavistuksen pienempi kuin vihkisormus, ja se ei ole pitkään aikaan mahtunut sormeeni. Jos tämä painonpudotus tehoaa hyvin, voi olla että en edes mieti laihdutusleikkausta. Mutta se on liian aikaista miettiä, koska on vasta ensimmäinen viikko takana tällä ruokavaliolla.

Painonhallintatalossa tällä viikolla mietitään Nälkää ja Kylläisyyttä. Siellä sanottiin että

"Säännöllinen ja riittävä syöminen tukee normaalia nälän ja kylläisyyden säätelyä. Jos kylläisyys ja nälkäviestit ovat ihan hukassa, kannattaa kokeilla niiden herättämistä syömässä säännöllisesti 3-5 tunnin välein". 

Tähän saakka olen yrittänyt kovasti toteuttaa tätä ohjetta, melko hyvin tuloksin. Mutta koska en ole syönyt tarpeeksi tai toisaalta olen syönyt huonolaatuista ruokaa, paino ei ole juurikaan pudonnut. Nyt olen katsonut kellosta tämän viikon että aha, kello onkin ruoka-aika, ja syönyt jotain. Ja kieltämättä on ihanan helppoa ottaa kaapista purkki rahkaa, lisätä siihen vähän siemeniä tai pähkinöitä sekä marjoja tai banaania tms. Aamupala, välipala ja iltapala menevät helposti.

Tänä aamuna surautin itselleni Smoothien, ja se oli tosi hyvää. Ja proteiineja silti tarpeeksi. Ainoa mikä ehkä jossain vaiheessa alkaa tökkimään on syödä usein puolukkasmoothieta (koska meillä on 9 kiloa viime syksyn puolukoita vielä syömättä), mutta sitten vaan kaupasta muita marjoja, niin saa eri makua.

Painonhallintatalossa miettittiin myös ruokailun nopeutta ja sen vaikutusta kylläisyyden tunteeseen. Kylläisyyden tunne alkaa noin 20 minuuttia ruokailun aloittamisesta. Tämän vuoksi varsinkin pääruokien nauttimiseen pitäisi muistaa jättää aikaa tarpeeksi. Rauhallista ruokailua pitäisi toteuttaa aina kuin se on mahdollista.

Vinkkejä syömisnopeuden hidastamiseksi

• Syö ruokapöydän ääressä ja pyri keskittymään syömiseen (älä esim selaa samalla puhelinta)

• Ruokaile seurassa jos mahdollista ja keskustele ruokaillessasi

• Laske aterimet välillä

• Vaihda haarukka tai lusikka käteen, jolla et yleensä syö

• Pilko ruoka pienemmiksi paloiksi.

• Ota uusi annos haarukkaan/lusikkaan vasta kun suu on tyhjä

• Kokeile vaihtaa välillä haarukka syömäpuikkoihin

Huomenna on luvassa jälleen labrakäynti, saa nähdä miten ovat arvot muuttuneet sitten tammikuun.

Taas plussaa

En tajua. En sitten millään. Perjantaisin paino on hyvissä uomissa mutta kun maanantai koittaa niin paino on noussut selvästi jopa edellisestä viikosta tai ainakin samoihin kuin edellisellä viikolla. Tuskastuttavaa. Varsinkin kun on koittanut koko viikonlopun "paastota" ja katsoa tarkkaan mitä syö. Ei ollankaan kivaa. Sen olen pitänyt että herkuttelen perjantaisin, mutta en vaaka ei näytä sitä ainakaan lauantai ja sunnuntai aamuina. Tuskastuttavaa.

Mutta jälleen otan aikani ja menen painonhallintataloon tekemään tehtäviä. Tällä viikolla on aiheena ajatukset ja odotukset ja se kuinka ajatukset vaikuttavat muutokseen. Ohjelmassa oli hyvä esimerkki ajatuksista, se meni jokseenkin näin.

Olet bussikuski ja kyytiin saapuu epämiellyttäviä asiakkaita jotka alkavat huudella sinulle pahoja asioita tai yrittävät ohjata sinut pois oikealta reitiltä. Vaihtoehtoja on kaksi. Joko kuuntelet ja tottelet epämiellyttäviä matkustajia ja muutat reittiä tai pidät oman pääsi ja jatkat valitulla reitillä.

Tämä oli aika kuvaava esimerkki itselleni, minä ainakin haluan jatkaa omaa tietäni enkä kuunnella pään sisällä meluavia matkustajia.

ponteva pääsiäinen

Tämä pääsiäinen on mennyt levätessä ja touhutessa.

Olen ollut ahkea, tai oikeammin olemme pojan kanssa olleet. Aloitin perjantaina ikkunoiden pesun ja sainkin suurimman osan pestyä Pojan hyvällä avustuksella. Tälle päivälle on jäljellä kaksi ikkunaa, joista toinen on lasitetulle parvekkeelle antava ikkuna, joten se ei varmaan ole edes kovin likainen. Parvekelasit jätän varmaan vähän lämpimämpään ajankohtaan, niillä ei ole kiire.

Olen myös leiponut kaksi pataleipää, toisen lauantai aamuna ja toisen tänään, kun leipä katosi ihan silmissä. Tässä leipään ohje jos jotakuta kiinnostaa
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/836620/Pataleip%C3%A4/.

Olen jonkun ihme auringonpistoksen saanut, koska viime viikolla kävin useampana päivänä kävelemässä pidemmän lenkin. SAin myös aikaiseksi korjata puolison housut ja ommella pyyhkeisiin puuttuvia lenkkejä. Nyt lanka-lauantaina kävimme Pojan Kummitädin kanssa kävelemässä Pitkäkosken maisemissa Vantaan joen vartta pitkin. Siitä tulikin puolentoista tunnin lenkki, vähän yli 5 kilometriä näyttää aktiivisuusrankkeke matkaksi.


Tämän viikon painonhallintatalon 8. Istunnossa mietitään Terveellistä ruokavaliota. Tämän viikon harjoituksissa on tarkoitus miettiä onko ruokailun perusteet kunnossa ja teenkö laadullisesti hyviä valintoja. Mietitään myös sitä mitkä asiat jo toimitavat ja mihin on syytä tarttua seuraavaksi. Käsitellään ateriarytmiä joka minullakin on selvästi parantunut, mutta vielä on parantamisen varaa. Arkena on jotenkin helpompi pysyä säännöllisyydessä kun on työt ja koulut, joita pitää hoitaa ja niiden lomassa tulee pidettyä taukoja. Viikonloput menevät yleensä vain toipuessa arjesta, joten ei ole välttämättä sellaista rytmiäkään kuin arkena.

Tällä viikolla puhuttiin muun muassa viljoista, että viljavalinnat tulisi tehdä täysjyväisinä eikä vaaleana viljana. Myös kuidun osuus ruokavaliossa tuli esiin. Kuidun saantisuositua aikuisilla on 25-35 grammaa päivässä. Olin aika yllättynyt että meille diabeetikoille suositellaan vieläkin suurempaa kuidun saantia, noin 40g päivässä.  Olen tässä suhteessa aika hyvällä mallilla, syön kuitupitoista leipää (ruis) ja käytän paljon kasviksia ja vihanneksia, mutta en silti usko että saan tarpeeksi kuitua. Tähän pitänee myös panostaa tulevaisuudessa enemmän.

Pohdittiin myös juomista ja sitä miten ruokapäiväkirja toteutuu arjessa. Miten paljon saa kuitua, proteiinia, kasviksia, pehmeitä rasvoja. Kokonaisuutena tilanteeni on varmaan aika hyvä näin itsearvioituna, mutta kuitua ja proteiinia ainakin pitäsi varmaan lisätä. Ja kasviksia tietenkin voi syödä vaikka kuinka paljon.

Tässä sitten tämän viikon käppyrä. Alaspäin mentiin, mutta taas, kuten aina muulloinkin, viikonloppu sai käyrän korkeammalle kuin perjantaina olisi ollut. Pitäisiköhän mun vaihtaa punnituspäivä maanantaista perjantaille????

kävely teki hyvää

Tulin vain kertomaan, että kävimme eilen koko perheen voimin kävelylenkillä. Koirakin jaksoi lähteä, kun ei ollut ihan iltamyöhä. Oli mukavaa, keli oli hieno ja ilma mukavan lämmin. Bongailin leskenlehtiä ja pajunkissoja. Tuli ihan kunnolla hiki, kun reippaasti mentiin. 5000 askelta tuli täyteen lenkin aikana, mikä on hyvä, vaikka hieman itseasiassa epäilen aktiivisuuskellon askelien mittaamista, mielestäni se näyttää liian vähän askelia. Mutta väliäkö hällä, tuli kuitenkin käveltyä.

Illalla olikin hyvä mennä nukkumaan sopivasti väsyneenä ja puhtaana suihkun jälkeen (käyn yleensä aamuisin suihkussa). Taidampa tänäänkin toistaa tämän tempauksen. Tosin ensin menen yhteen verkkokahvilaan chattailemaan. Sekin virkistää.

Edit: talsitiin eilen sitten niin pontevasti että nyt on rakko varpaassa. Miten ihmeessä se on tuohon  keskimmäiseen varpaaseen itsensä hiertänyt, tiedä häntä, mutta kipeä on kun on kengät jalassa.

väsyttää

Tänään nukuin pommiin. Olin laittanut herätyskellon soimaan, mutta jotenkin olin painanut että se soi vain tiistaisin, joten nukuin pommiin. No sinänsä asia ei pahemmin haittaa, koska voin aloittaa työni omassa tahdissa ja tehdä päivän töitä oman aikataulun mukaisesti. Mutta se alkoi ärsyttää, koska kerrankin ajattelin aloittaa työt ajoissa ja sitten käy näin.

Aamu ei alkannut senkään puolesta hyvin, että vaaka näytti kaksi kiloa enemmän kuin eilen aamulla. En ymmärrä mitä teen väärin viikonloppuisin, koska aina perjantai/lauantai aamuisin vaaka näyttää oikein hyviä lukemia, mutta kun maanantai koittaa ja on "virallisen" punnituksen aika, paino näyttää mitä sattuu. Tuskastuttavaa. Enkä eilenkään mitenkään mässäillyt ja liikuin yhtä vähän/paljon kuin arkenakin. Alla painotaulukko minkä tekaisin, toivottavasti suunta on seuraavaksi taas alaspäin. Koitan muistaa lisätä taulukon aina postauksiin tästä eteenpäin.

Tämän viikon painonhallintatalon aiheena on uni ja sen riittävä saaminen. No minulla ei sitä ongelmaa ole, viikonloppuisin nukun helposti 13 tunnin yöunia, arkenakin 10-11 tuntia. Miten se on mahdollista, kysytte ehkä? No, kun menee klo 20 sänkyyn niin kyllä se on mahdollista. Puoliso on onneksi niin ihana, että huolehtii koiran iltapissatuksesta ja lapsen nukkumaan menosta.

Syy pitkiin uniini on todennäköisesti vielä toipumisvaiheessa olevasta masennuksesta ja kohtalaisen korkeista verensokereista. Tosin sokerit ovat laskeneet tässä viime aikoina ihan reilusti, mutta silti ne ovat korkealla. Ja tosiasia on että korkeat sokerit väsyttävät. Jos saisin lisättyä vähän liikuntaa, niin se auttaisi ehkä siinäkin asiassa, mutta tärkeintä on saada painoa alas, jotta sokeritkin laskevat.

Painonhallintatalossa mietittiin että miten nukkumishygieniaa saisi paremmaksi. Itselläni ainakin tulee mieleen makuuhuoneen tuulettaminen, että sen saisi viileämmäksi. Toinen mitä olen tässä nyt muutamana yönä toteuttanut jo on se, että siirrän koiran omalle petilleen nukkumaan. Vaikka se ei mitään nukkuessaan teekäään, niin nukun paljon paremmin kun koira ei ole vieressä. Tästä taitaa tulla uusi tapa, kunhan koira vain sen oppii. Se kun on läheisriippuvainen ja aina olisi kyljessä kiinni.

Liikuntaa pitäisi lisätä

Tällä viikolla painonhallintatalossa aiheena on Liikunta ja sen ottaminen osaksi elämää. Mietitään liikunnan merkitystä omasssa elämässä ja toisaalta liikkumisen voimavaroja. Pohditaan arkiaktiivisuuden lisäämistä ja sitä kuka voisi tukea ja kannustaa tässä muutosprosessissa.

Itselleni liikunta on pääasiassa aina ollut vastenmielistä. En muista lapsuutta, mutta silloin kävin kyllä juoksu- ja hiihtokisoissa. En muista pidinkö siitä, mutta silloin sitä tuli tehtyä. Varmaankin halusin mennä liikkumaan lapsena. Mutta koulussa olin aina "huono" liikunnassa ja olin kateellinen niille jotka olivat siinä hyviä. Osa alakoulun luokkakavereistani oli piirinmestareita omissa lajeissaan, ja heitä koulussa liikuntatunnilla aina kehuttiin ja kannustettiin. Meitä vähän vähemmän osaavia ei juurikaan kannustettu, ja saimme tyytyä jämäosiin kun jaettiin joukkuieita tai pelipaikkoja.

Ehkäpä koululiikunnan huono kokemus on aiheuttanut sen että liikkuminen ei ole minulle mielekästä. Yläkoulussa liikunta oli monipuolista, ja opettajakin oli hyvä, mutta ei se sen mielekkäämpää ollut. Lukiossa ainoa mistä nautin oli vanhojen tanssikurssi, muuten kävin vain pakolliset liikuntatunnit.  TOsin siihen aikaan pudotin ensimmäistä kertaa painoani ja kävelin paljon, helposti 10 kilometrin lenkkejä päivässä. Se toi tulosta, mutta ei mielestäni tarpeeksi. Liikkuminen painonvartijoiden ohella oli sen hetken juttu. Voi kun saisinkin saman motivaation takaisin joka silloin oli, ja toisaalta ajan käydä samalla tavalla lenkillä.

Liikuntaa pitäisi lisätä. Se on selvää. Mieluiten kävisin uimassa, minullahan on erityisuimakortti joka siinä avittaa. Valitettavasti vain uimahallit ovat nyt vallitsevan koronatilanteen vuoksi kiinni. Koiran kanssa käyn pieniä lenkkejä päivän aikana, mutta ehkä niitä lenkkejä pitäisi pidentää niin koiran kuin oman mielen virkistämiseksi.  Toisaalta olen miettinyt että jos lähtisin ulkoilemaan heti kun lopetan työt niin saisin ehkä aikaiseksi paremmin lenkkeilyn, varsinkin kun siihen aikaan on vielä valoisaa. Mutta toisaalta puolison kanssa iltalenkki yhdessä olisi sitä paljon puhuttua yhteistä aikaa - olisiko se sitten parempi, tiedä häntä.

Mutta lupaan nyt pyhästi että lisään koiralenkkien pituutta ja käyn vaikka kerran viikossa pidemmällä lenkillä. Onhan sekin alku.

oto-opettajalla menee välillä hermo

Viikko takana koronakaranteenissa.... On ollut tuskien taival, olla äiti, opettaja, työntekijä, painonpudottaja, kokki ja siivooja kaikki yhtä aikaa. Etätöissä on aina ollut kivaa, mutta kyllä se vähän tässä häiriintyy, kun pitää samaan aikaan koittaa tukea lasta koulutöissä. Tietenkin hänellä on opettaja tukenaan, heillä on chat yhteys päivittäin koko luokan kanssa, ja jos haluaa vain opettajaan ottaa yhteyttä niin sekin onnistuu yksityisviestillä. Mutta kyllä tällä oto-etä-opettajalla on välillä mennyt hermot kun on aika säätämistä ja Pojan on vaikea keskittyä. Koululaitos nousee vieläkin astetta korkeampaan arvoonsa kun näkee mitä opettajat tekevät päivittäin - varsinkin kun luokassa ei ole yksi säätäjä vaan niitä on 28 kappaletta kerralla.....

Viikolla 5 Painonhallintatalossa mietitään kasvisten käyttöä ja ateriarytmiä, sekä sitä miten saa tuotua muutokset arkeen. Mietittiin paljonko kasviksia oli edellisen viikon päivinä tullut syötyä. PAremmin tämän olisi nähnyt MealLoggerin kuvista, mutta niitä unohdin ottaa. Sain vain muutaman kuvan aikaiseksi.

KAsviksia, hedelmiä ja marjoja pitäisi syödä kuusi kourallista päivässä. Se on noin 500g. Yksi annos on noin yksi hedelmä, desilitra marjoja tai 1,5 dl salaattia tai raastetta. Itselläni se toteutuu helposti, syön usein päivän aikana rasiallisen kirsikkatomaatteja (250 g) ja pussillisen naposteluporkkanoita, tai muutaman isoja porkkanoita joista tulee 250 g. Eli tuo 500 g on aika helppo nakki, mutta aina voi lisätä. Lautasmallia noudatan helpostikin työpaikkaruokalassa, mutta näin kotona, sitä ei saa aikaiseksi välttämättä yhtä laajaa repertuaaria kuin siellä on. Mutta sanotaanko näin että kauppakassit ovat painavia, koska kannan niin paljon kasviksia ja hedelmiä kotiin kaupasta.

Tämän viikon harjoituksissa mietittiin myös ruokarytmiä. Kehotettiin tekemään ihan taulukko, johon merkitään ruoka-ajat kellon tarkkuudella, esim klo 7:00 aamupala, klo 11:30 lounas jne. Suositeltiin myös että puhelimeen laitetaan siihen aikaan kello hälyyttämään, että tulee varmasti tarkastettua että onko jo syöty tai että muistaa aloittaa syömisen. Itselläni varmaan tuo puhelimen muistutus syömisestä on varmaan tehokas tapa muistuttaa ruokahetkestä, täytyy ottaa siitä koppi.

etätöissä koronan keskellä

Tällä viikolla, ja ensi viikollakin teen etätöitä kotoa käsin. Tämä on meidän työnantajan linjaus, mutta sinänsä se ei ole mitenkään kummallista kun olemme tähänkin saakka saaneet tehdä etätöitä mielemme mukaisesti. Mutta nyt itsellänikin aivastuttaa ja nenä vuotaa, joten ajattelen olevan turvallisinta että olen kotona enkä tartuta muita.

Töitä on tullut tehtyä ihan kunnolla, mutta täytyy se ottaa tauko myös Painonhallintatalolle.
Tällä viikolla on aiheena tämä

Ajatuksena on että muutos lähtee itselle tärkeistä asioista, koska ne motivoivat. Suhde omaan itseemme vaikuttaa tekoihimme ja toisaalta siihen miten pääsemme tavoitteeseen. Itsearvostuksen myötä mahdollistamme itsestämme huolehtimisen, niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Tästä arvostuksesta ja sen tuottamista ajatuksista ja tunteista oli hyvä harjoitus.

Tällä viikolla mietittiin myös Liikuntaan. (ARGH!) Minähän en liiku. Se ei ole koskaan ollut mun juttu, ehkä uimista ja ratsastamista poislukien. Joka päivä käyn koiran kanssa ulkona, eli onhan se liikkumista, mutta ei siinä hiki tule eikä sykkeet juuri nouse.

Mietittiin myös  nukkumista, ja totesin että jos saan nukkua niin kuin nukuttaa, nukun viikossa 76 tuntia !!!! ihan järkyttävä määrä, ja silti tunnen oloni todella väsyneeksi usein.

NEljännellä Painonhallintatalon viikolla saa käyttöönsä myös MealLoggerin, jonka avulla voi kirjata syömisiään ja ottaa niistä kuvia. Valmentaja näkee kuvat ja voi kommentoida niitä. Appi on ihan Play-kaupassa ladattavissa kenelle vain, joten kokeilkaa tekin. Itse ainakin aion ottaa tämän käyttöön

Perheemme mietti myös mitä turhaa ostamme kaupasta, toisaalta rahan säästämiseksi, toisaalta paremman ruokavalion takaamiseksi. Huomasimme että ostamme esimerkiksi limua ihan tolkuttomasti ja koska käymme pääasiassa saman kaupparyhmän kaupassa, saimme kaupan omasta appista selville kuinka paljon meillä menee rahaa limuun kuukaudessa ja vuodessa. Samoin esimerkiksi ruokamakkarat on sellainen ryhmä jossa voimme vähentää kulutusta ja toisaalta esimerkiksi proteiinivanukkaat ja rahkat. Pienillä päätöksillä monta etua - katsotaan nyt vain kuinka kaupaan juurtuneet raiteet oppivat uusille urille, kun ei poiketakaan limuhyllyllä 😃

Ja jos rahaa säästyy mitä kaikkea sillä voikaan sitten hankkia, vaikka uusia kirjoja!