perjantai 27. joulukuuta 2019

joululomalla

Joulua on tullut vietettyä puolison ja omien vanhempien luona. Sovimme ettei karkkeja osteta ja siinä sopimuksessa pysyimme. Teimme Pojan kanssa vähän kookospalloja ja fudgea, mutta niitäkin on vielä jäljellä. Vaikka joulupöydät notkuvat ruokaa, ei ole tullut vedettyä mitään övereitä. 

Loppuvuoden ja ensi vuoden alun vietämme mökillä lomaillen ja etäillen. On ihana kun on mahdollisuus etätyöhön, niin voi nauttia kauniista maisemista ja rentouttavasta ilmapiiristä. Paistoimme itsellemme tapaninpäivän kinkun ja luvassa on myös takkamakkaraa ja hernesoppaa. Takka loimuaa ja öljylamppu palaa. Aurinkosähkö takaa sen että uniapneakone pysyy toiminnassa ja jääkaappi päällä. Oikein kunnon mökkeilyä, ei mitään luxusta. Lomaan kuuluu myös kirjan lukeminen ja ehkä villasukkien kutominen. Ja koiran housujen nosteleminen, sillä alkoi juoksut juuri ennen joulua. Eikä housujen pitäminen ole sen suosikki juttu....

maanantai 16. joulukuuta 2019

Verenluovutus

Tämän päivän saldo 142,1kg.
Siinä se pyörii, noilla ympyröillä. Ei laske, mutta ei nousekaan. Tosin olen ehkä hieman laiska ollut viime aikoina syömisen tarkkailun suhteen. Mutta en jaksa stressata, otan mieluummin vähän kerrallaan ja hitaasti, kuin ahdistuksen kanssa. Tiedän  mitä pitää tehdä. Tahdonvoima onkin sitten toinen juttu.

Yritin tänään käydä verenluovutuksessa. Eivät pahus soikoon huolineet mua vielä. Syynä kieltoon oli uusi lääke jonka aloitin tänäaamuna, minun diapeteslääkkeistäni Victoza vaihtui Ozempiciin. Sitä pistetään vain kerran viikossa, kun Victozaa pistettiin joka päivä.

Jos olisin ajatellut, niin olisinhan minä sen tiennyt että uuden lääkkeen aloittamisesta tulee kuukauden karenssi luovutukseen. Olisin voinut ottaa lääkkeen tänään vasta verenluovutuksen jälkeen tai vaikka vasta huomenna. Mutta enhän minä muistanut sellaista.

No tuli ainakin todettua että hemoglobiini oli hyvä, 136. Sekin pyörii noilla haminoilla aina, vaikka en syökään erillistä rautalisää. Käyn verenluovutuksessa sallitun 3 kk välein, joten rautaa veripalvelu aina suosittelee.

Eilen oli leipomispäivä ja tänään jatkuu. Tein saaristolaisleipiä 6 kappaletta, joista 4 menee tänään Pojan valmentajille joulumuistamiseksi. Yhden saa opettaja, ja yksi viedään anoppilaan. Joten on tänään tehtävä vielä yksi satsi, jotta kotiin ja vanhemmillenikin voin viedä. Ja varmaan kummeilleni myös. Kävin myös hankkimassa joulukaramelli-aineita, niitä on kiva tehdä ja syödäkin itsetehtyjä mieluummin kuin kaupasta ostettuja.

tiistai 10. joulukuuta 2019

Erityisuimakortti

Vantaan kaupunki tarjoaa meille "sairaille" erityisuimakortin, uinnin vuosikortin. Kortti maksaa ensimmäisellä kerralla 50 euron +5 euron korttimaksu, tämän jälkeen sen voi uusia vuosittain 50 euron hintaan. Jos kulunvalvontakortin kadottaa, menee uusi korttimaksu.

Tämä on saanut minutkin jälleen aktivoitumaan ja päivittämään oman korttini. Ja heti ensirykäisyllä uinkin yhteen menoon tunnin. En minä mikään nopea uimari ole, mutta pääasia on että liikkuu. Ja kun Poika tykkää myös uinnista, siinä on meille yhteinen harrastus. On kiva kun pääsee liikkumana omaehtoisesti, ja tekemään sellaista liikuntaa joka innostaa. Nyt aionkin kunnostautua ja yritän käydä pari kertaa viikossa uimassa tai vesijuoksemassa.


Miksi uimakortti?


Uimakortin tavoitteena on aktivoida vammaisia ja pitkäaikaissairaita omaehtoisen liikunnan pariin. Korttia myydään myös ulkopaikkakuntalaisille, mikä on todella hyvä juttu. Kortissa on kuvallinen kantakortti joka on voimassa toistaiseksi ja tämän lisäksi avainkortti, johon ladataan uintiaikaa. Mikä hyvä tässä on se, että kortti ei ole hallikohtainen vaan käy kaikissa Vantaan uimahalleissa. Ainoa haitta mielestäni on se että sitä ei voi maksaa liikuntaseteleillä tai vastaavilla koska se on jo valmiiksi alennushintainen.

Uimakortin voi hankkia seuraavien perusteiden täyttyessä. Sairaudet jotka oikeuttavat erityisuimakorttiin VAntaalla.

Kelakortin tunnuksella:

  • Astma (203)
  • Reuma (202)
  • Diapetes (103)
  • Parkinsonin tauti (110)
  • Sepelvaltimotauti (206)
  • MS tauti (109, 303 tai lääketieteellinen selvitys)
  • Psykiatriset sairaudet (112, 188 tai lääketieteellinen selvitys)
Lääketieteellisellä selvityksellä:

  • MS tauti
  • Psykiatriset sairaudet
  • Polion jälkitilat
  • Lihastaudit
  • Motoriikan kehityshäiriö
  • Uniapnea
  • Etenevät keskushermostosairaudet
  • VP-vamma
  • Kehitysvamma
  • Dysfasia (alle 18-vuotiaat)
  • Hyperkineettiset häiriöt (alle 8-vuotiaat)
  • Selän tai alaraajojen sairaudesta johtuva liikuntavamma jonka haitta-aste on väh. 50%
  • Näkövamma - näkövammaiskortti.
Lääketieteellisellä selvityksellä tarkoitetaan esim. kopiota sairauskertomuksesta tai muuta dokumenttia, josta selviää diagnoosi ja sairauden vaikeusaste (esim. C-lausunto, B-lausunto). Itse vein aikanaan uniapnea-tutkimuksen potilaskertomuksen näytille, koska uusi kelakortti jossa oli oikea tunnus ei ollut vielä tullut postitse.
Myös mm. Espoossa ja Helsingissä on mahdollisuus erityisryhmien uimakorttiin/rannekkeeseen. Espoossa hinta on  35€/vuosi, Helsingissä 56€/vuosi+4€asiakaskortti. Lisätietoja molempien kaupunkien nettisivuilta.

tiistai 3. joulukuuta 2019

Hitaasti edetään.

+-0 viikon saldo. No jos ei hyvää niin ei huonoakaan, ainakaan ei ole paino noussut.

Viikonloppuna sain "terapiaa", kun tapasimme Pojan kanssa ystävättäreni ja hänen poikansa. Pojat hurjasteli Särkänniemi Zonesissa, ja me äidit paransimme maailmaa. On se kumma kuinka hurjasti sitä välillä kaipaa tuollaistä äiti-aikaa hyvän ystävän kanssa. Saimme puhua erinäisistä aiheista ja kerroin myös tästä paino-projektistani hänelle. Tsemppiä tuli sieltä suunnalta, ja se onkin tarpeen. Sain myös purkaa huoliani joita minulla on Pojan koulunkäynnin suhteen.

Viime viikko meni aika sumussa, koska päätäni särki joka päivä. Siispä olenkin varannut nyt itselleni hierojan joka viikolle ennen joulua. Ja pitää keskittyä myös tähän työasentoon. Ei parane olla mytyssä vaan koittaa pitää ryhtiä yllä. Ehkä sen vuoksi että olin niin kipeä viime viikolla, ei ollut jaksamista keskittyä tarkkailemaan syömistä niin paljon kuin nyt tulevalla viikolla on tarkoitus. Huomaan että jos olen väsynyt tai muuten tekemisen puutteessa niin sitten tulee syötyä. Viime viikolla yksi ilta söin porkkanoita vaikka kuinka monta, ja sitten tulikin ihan paha olo, kun oli porkkana-ähky. Tiedän että pitäisi syödä nälkään, mutta jotenkin sitä vain lipsahtaa pahoille teille. Mutta tarkoitus on että saan tammikuuhun mennessä edes jonkun verran painoa pudotettua, toivottavasti se ei ole mahdoton ajatus.