Leikkausviikko.

Nyt se on täällä, leikkausviikko. 

Viime viikon repsahdus näkyi vaakalla, nyt ollaan taas alle 8 kilon rajan. Mutta tässä on vielä pari päivää tsemppaamista, sitten alkaa uusi elämä.

Tiedän, että on ehkä typerää suunnitella, mutta keskiviikkona ajattelin syödä ruokaa. Jotain hyvää. Koska nuppi ei kestä tätä jatkuvalla soppalinjalla olemista, ja sehän jatkuu vielä kuukauden. Tosin onni on, että viikon päästä päivänä 7-10. saa alkaa syödä pehmeää ruokaa - eli esim perunamuusia. Jotain proteiinia pitäisi sen lisäksi saada, joten ajattelin tehdä perunamuusijauhelihalaatikkoa. Siitä perhekin tykkää, ja se on tarpeeksi pehmeää mitä voi syödä. 

Keskiviikolle olen tilannut kauppakassikuorman ja siinä tulee sosekeittoaineet. Ajattelin tehdä sen valmiiksi jääkaappiin, että sitten on mitä syödä, eikä tarvitse heti ryhtyä kokkailemaan. Sitä kun voi sitten syödä perhekin (nähtäväksi jää syövätkö). Ensi viikon alkuun pitänee tilata sitten seuraava, ettei tarvitse mennä kauppaan. Toisaalta koronan takia ja toisaalta siksi, että en saa nostaa 10 kiloa painavia taakkoja leikkauksen jälkeen 6 viikkoon. Ja meidän perheen kauppakassit kyllä painaa aina yli 10 kiloa, koska siellä on niin paljon kasviksia, hedelmiä, maitoa, rahkaa ja esim mehukeittoa. 

Sairaanhoitaja Eirasta soitteli ja sanoi, että nyt ei saa repsahdella enää. Pitää saada se 8 ja vähän yli pois. Ja pitää koittaa pysyä poissa ihmisten ilmoilta, ettei tule mitään tautia enää ennen leikkausta.

Sain ohjeet tulla sairaalaan klo 8 viimeistään, Tehtaankadun puolelta. Menen osastolle ja saan siellä preop juoman ja sairaalavaatteet. Ohjeena oli että puolen yön jälkeen ei saa syödä mitään, anestesialääkärin ohjeen mukaan saa lääkkeiden kanssa ottaa puoli lasillista vettä kun otan aamulääkkeet. Ei ole suositeltavaa syödä mitään viimeisiä aterioita, joten sinne hävisi kuin tuhka tuuleen suunnitelmani keskiviikon ruoan syömisestä. Mutta ei se haittaa, ehkä tässä vielä viikon jaksaa nestemäisellä ruualla. 

Ennen sairaalaan menoa pitää käydä illalla kunnolla suihkussa ja pestä myös hiukset. Korut pitää ottaa pois (otin ne jo eilen) ja sitten vielä leikkausaamuna pitää käydä suihkussa. Silloin ei tarvitse pestä hiuksia. Leikkauksesta pääsee pois leikkausta seuraavana päivänä aikaisintaan klo 13 - mutta luulen että viivytän lähtöä niin että puoliso saa tehdä täyden työpäivän. Eihän sitä mikään kiire ole. Ja hoitaja sanoi että toisaalta mitä pitempään on osastolla ja saa huilata, sitä paremmin voi kotona. Kipuja hoidetaan Panadolilla ja tarvittaessa Tramalilla. Täytyy olla työterveyslääkäriin yhteydessä, että saisin migreeniin jonkun lääkkeen, jotta migreenikohtauksen sattuessa olisi vatsaystävällinen lääke. 

Leikkauksen jälkeen käytetään 10 päivää ns. napapiikkiä, eli verenohennuslääkettä, jotta ei tule veritulppia. Se pitää hakea apteekista leikkausta seuraavana päivänä kun menee kotiin. Pistän puolison asialle, niin ei tarvitse itse mennä. Samoin leikkauksen jälkeen tulee puhalluspullo käyttöön, jotta hengitysteihin kertyvä lima saadaan pois keuhkoista. Leikkauksen jälkeen suositellaan, että on löysät housut jalassa, jotka eivät purista kun pois lähtee. Mietin myös että voisihan sitä laittaa ehkä mekonkin. Mutta koska sää on mitä on tähän aikaan vuodesta, ehkä housut on kuitenkin parempi vaihtoehto. 

Sitten ajattelin pakata kassiin kirjan ja kuulokkeet, jotta voin lukea tai kuunnella äänikirjaa. 

Nyt tämä on todellista, kohta mennään. Koitan pitää teitä torstaina ajantasalla, katsotaan kuinka jaksan. Mutta viimeistään kotiinpäästyäni päivittelen tänne tuntemuksia.