Takaisin alkuun....

Tai no melkein. Aamun lukema 142,4 kg, eli se mitä viime viikolla lähti tuli melkein takaisin.

Ongelmaksi näyttää muodostuvan viikonloput. Kun ei ole selkeää rytmiä kuten työpäivinä, tulee sitten syötyä miten sattuu. Myönnän, ostin suolatikkuja kaupasta ja niitä sitten tuli naposteltua. Ja kun nälkä yllätti, pyöräytin pakastimesta pizzapohjan ja tein kinkkupizzan. Ei kovin raskasta, koska juustoa ei ollut kaapissa nimeksikään, mutta kun koko pizzan vedin niin liikaahan se oli.

Eli nyt palataan takaisin alkuun ja ruotuun. Eilen jo tuli oltua aika tarkasti, mutta eihän se yksi päivä riitä. Aamu- ja iltapalaksi rahkaa (sitä meillä kuluu ihan älyttömiä määriä), päivällä isompi ateria koska työpaikkaravintolassa tulee aina otettua vähän liikaa. Koska siellä ruoka on tosi hyvää. Jos kotikonttorilla, pitää varata salaatti ainekset kaappiin.

Mutta sen olen huomannut että nälkä tosiaan on nykyään säännöllisesti. Vielä kun oppisi tyydyttämään nälän sillä hetkellä, eikä väärään aikaan. Porkkanoita olen syönyt kun on naposteltavaa tehnyt mieli. Mietin juuri että onkohan kuusi porkkanaa illassa liikaa? Onkohan niissä liikaa hedelmäsokeria. No täytyy tämäkin asia tutkia.

Kohti uutta alkua!

nälkä

Tässä viikon aikana on tapahtunut jotain mikä hämmästyttää.

Ensinnäkin tuntuu kuin diapeteslääke jonka on tarkoitus hillitä ruokahalua olisi alkanut yks kaks toimimaan. Olo on todella huono välillä, tämä on juuri yksi haittavaikutuksista joka on mainittu hyvin yleisenä lääkkeen pakkausselosteessa. On useampana päivänä tullut huono olo, vaikka sokerit ovat ihan normaalit tai vähän yläkanttiin. Oletan sen johtuvan tästä lääkkeestä. Katsotaan miten uusi lääke alkaa vaikuttaa, tämä kyseinen lääke nimittäin vaihtuu minulla toiseen parin viikon päästä kun edelliset loppuvat.

Toinenkin hämmästyttävä asia on "löytynyt" nimittäin NÄLKÄ. Olen syönyt enemmän proteiineja ja minimoinut nopeat hiilihydraatit. Ja nyt huomaan että minulla on nälkä päivän aikana useamman kerran. Aikaisemmin kun en ole tarkasti miettinyt syömisiä, olen syönyt vain kellon kanssa, että nyt pitää syödä. Tämä on mukava huomata että nälkä ei ole kadonnut mihinkään ja nyt voin syödä nälkään ruokaa, eikä vain napostelua tai ruokaa koska on vaikka lounasaika. Tänään kävin myös "välivaa'alla" aamupalan jälkeen vaatteet päällä ja painoa oli vain vähän yli tiistain virallisen lukeman, joka on ennen aamupalaa nakupainona. Ehkä tämä tästä pikkuhiljaa etenee oikeaan suuntaan. Sanoin eilen terapeutilleni että pääasia että paino putoaa pysyvästi, vaikka menisi sitten vain 200gr  kerralla.

Pikkuhiljaa

Tämän viikon virallinen lukema 142,3 kg. Alaspäin jopa 200gr. Mutta alaspäin.

Positiivista siinä mielessä, että viikonloppu meni vähän miten sattuu syöden, ei niin terveellisesti. Mutta nyt on hyvä taas ottaa rytmistä kiinni ja jatkaa valitsemallani linjalla. Salaattia, vihreetä ja punasta ja vaikka oranssia. Kasviksia kasviksia kasviksia. Vähän hedelmiä. Rahkaa aamupalaksi, piti hyvin nälän poissa puoleen päivään.

Toiveissa olisi että tämä suunnaton väsymys vähenisi. Se ehkä helpottaa jos/kun sokeritasapaino paranee. Tällä hetkellä sokerit on vähän miten sattuu ja siihen koitan kiinnittää huomiota. Mutta eteenpäin mennään silläkin saralla, olen huomannut että korkeat aamusokerit ovat selvästi laskeneet kun olen alkanut syömään rahkaa iltapalaksi. Ehkä proteiinipitoinen ruoka on se mun juttu, sitä vaan en ole aikaisemmin tullut niin konkreettisesti huomiotua.

piikillä

Perjantaina kävimme Poikani kanssa ottamassa influenssarokotukset. Viime keväänä meillä oli koko perheellä influenssa, vaikka sekä minut että Puoliso oli rokotettu. Olo oli todella kurja, mutta saimme taudin melko lievänä johtuen rokotuksesta.

Diapetekseni takia olen oikeutettu ilmaiseen rokotukseen, samoin lähipiirini, joten otin Pojan tietysti mukaan. Hän pelkäsi pistämistä kovasti vaikka on saanut rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Halusin kuitenkin, että hän saa rokotuksen. Hienosti se menikin, vaikka hän pelkäsi, niin autossa pois mennessä sanoi että ei se sattunut paljon yhtään. Josko se siitä pikkuhiljaa laantuisi se pelko. En halua että hänestä tulee samanlainen pikkikammoinen kuin eräästä tutusta. Rokotuksia on pakko ottaa ja verinäytteitä on pakko antaa. Eihän pistämisestä kukaan varmasti tykkää, mutta siihen on opittava suhtautumaan.

Tänään oli jälleen lääkärireissun vuoro. Poika oli viikonloppuna koristurnauksessa ja satutti siellä jalkansa. Niinpä varasin ajan tutulle lastenlääkärille joka totesi että ei ole murtumaa, mutta lepoa pitää pitää koska on pahasti turvoksissa.

Äidillä meni koristurnaus ihan vihkoon. Ajattelin rentoutua hotellissa jossa olin yötä, mutta se meni vaan herkutteluksi. Hain kaupasta karkkia mitä en yleensä juurikaan syö, ja herkuttelin telkkarin ääressä. Tämä viikko mennee painon kanssa samoissa kuin viime viikkokin, mutta nyt on hyvä ottaa uusi alku ja tsempata enemmän.

Ohjeita kirjeessä

Lihavuuden hoito HUS-alueella....

Näin alkoi kirje jonka sain HUSilta. Kirje oli, kuten sanottu, melko paksu. Siinä oli kattava paketti lihavuuden syistä, sen terveysvaikutuksista, hoidosta, yleisyydestä.

Hoidosta oli mainittu

• Painonhallintatalo ✔
• Painonhallintaryhmä ✔
• Erittäin niukkaenergiden dieetin toteutus (ENE) ✔
• Lääkehoito ✔ 
• Lihavuuskirurgia.

Joskin en tiedä pitävätkö lääkärit diapeteslääkehoitoani (pistettävä ruokahaluavähentävä lääke) Lihavuuden hoitona vai diapeteksen hoitona. Mutta periaatteessa sekin on kokeiltu - mitä jää jäljelle - leikkaus. Uskoisin olevani hyvä kandidaatti leikkaukselle kaikkine vikoineni. Ja sillä laihduttamiskokemuksella mitä minulla on, tiedän että ruokailutottumukset on pakko muuttaa pysyvästi ja siihen olen aina tähän mennessä tähdännyt.

Leikkaustyyppejä on kolme, mutta enää kaksi on käytössä Suomessa. Nämä ovat mahalaukun ohitus ja Mahalaukun kavennus. Huonomman tehon ja suurempien komplikaatioriskien vuoksi ns. pantaleikkauksista on pääosin luovuttu.

Mahalaukun kavennus (lähde eiransairaala.fi)

Mahalaukun ohitus (lähde EiranSairaala.fi)

HUSin kokemuksen mukaan suurin osa leikkaukseen tulevista potilausta on laihtunut jo ennen leikkausta noin 5% ja leikkausta seuraavan vuoden aikana lähes kaikki laihtuvat keskimäärin 20%. Eli yhteispudotus arviointikäynnistä lähtien on noin 25%. Tämä olisi huima saavustus minulle jolla on noin 60 kiloa ylipainoa. Sekin ihan käsittämätön määrä, 120 voipakettia tai 60 litraa maitoa.

Leikkaukseen ei pidä mennä vain innoissaan - pitää tiedostaa sen jälkeen tapahtuva muutos monessakin asiassa. Tupakointi (ei onneksi minun ongelmani) on luotuttava hyvissä ajoin ennen leikkausta. Alkoholia ei suositella lihavuusleikkauksen jälkeen. Tämäkään ei tuota ongelmia ihmiselle joka tulee hiprakkaan puolesta pullosta siideriä. Lihavuusleikatun potilaan tulee käyttää ravintolisiä koko loppuelämänsä. Näihin kuuluu monivitamiini, kalsium sekä D- ja B12-vitamiinit. Ja vaikka seksuaalinen elämä ja lisääntymisterveys laihtumisen myötä todennäköisesti paranee, raskautta ei suositella ensimmäisen vuoden aikana leikkauksen jälkeen. Tämän jälkeenkin mahdollista raskautta seurataan erikoissairaanhoidossa. Tunnen kuitenkin henkilökohtaisesti tapauksen jossa laihdutusleikkauksen jälkeen nainen on saanut kolme tervettä lasta.

Julkisella puolella lihavuusleikkauksen hinta muodostuu poliklinikkamaksujen ja vuodeosastohoitomaksun lisäksi pysyvistä vitamiinikustannuksista. ALkuvaiheessa on myös lyhyet lääkekuurit verenohennuslääkettä, happosalpaajaa sekä kipulääkettä. Toisaalta luultavasti muut lääkekustannukset pienenevät leikkauksen myötä, koska lääkkeiden määrää voidaan vähentää. Vitamiini- ja kalsiumtabletit ovat tietysti kuluerä loppuelämän ajan. Tämän lisäksi ennen leikkausta tapahtuva dieetti ENE-valmisteilla aiheuttaa kuluja, mutta toisaalta ruokakulut ovat muuten pienemmät.

Vertailun vuoksi yksityisellä puolella leikkaus maksaa noin 9000 - 10 000 euroa. Itse olen valmis panostamaan jopa tämän summan jos en julkisella puolella leikkaukseen pääsen, niin paljon koen asian olevan minulle hyödyksi.


Kirjeen mukana tuli paljon täytettäviä lomakkeita. Esitietolomalleessa kysytään sairauksista, elintavoista, ruokailutottumuksista. Tämän lisäksi on syömistapakysely ja Audit-testi (päihteiden käytöstä).

P.S. Aamun paino oli samoissa kun eilen. Ei siis edistystä yhdessä päivässä. Yritys jatkuu, alla kuva päivän lounaasta kotitoimistolla.

Tästä se alkaa

142,5 kg. Tämän aamun numerot jotka vilkkuvat vaa'an näytöllä. Se on hirmuinen lukema - varsinkin naisella. No, olenhan minä 180cm pitkä, että en ihan omena ole, mutta kyllä jotkut ovat kuvitelleet minun olevan raskaana. Harmi että se ei ole totta.

Olen haaveillut pitkään laihdutusleikkauksesta.  Kävin diapetekseni takia kontrollissa TK-lääkärillä ja keskustelimme leikkausmahdollisuudesta. Paljon on tehty jo ennen tätä, olen elämäni aikana pudottanut varmaan ainakin tuon 140 kiloa mitä nyt painan. On ollut painonvartijoita muutamaan otteeseen, ENE-diettiä, Painonhallintataloa ja omatoimista painon pudottamista. Painoa on pudonnut, mutta aina se on syystä tai toisesta tullut takaisin.

Syitä leikkaukseen on useita; huima BMI, II-tyypin diapetes, uniapnea, verenpaine, väsymys ja jaksaminen. Olen kuitenkin alle 40-vuotias, joten pitäisi jaksaa työelämässäkin vielä ainakin 25 vuotta. Lapsen kanssa touhuaminen vie voimat - työviikko vaatii aina veronsa niin että viikonloppuna ei jaksa mitään. Joku saattaisi sanoa jotain ruuhkavuosista, ja onhan tämä osittain sitäkin, mutta kyllä pääasiassa koen että painoni on rasite ja syy huonolle ololleni. Tosin olen vielä toipumassa vaikeasta masennuksesta, joten sekin vaikuttaa asiaan.

Kirje

Viikko sitten sain kirjeen HUSin vatsakeskuksesta. Avasin sen innolla, paksuudesta päätellen se sisälsi paljon tietoa. Olinkin aivan oikeassa. Tärkein tieto oli se että minulla on aika vatsakeskukseen 21.1.2020 ja aletaan selvittää tätä leikkausmahdollisuutta.

Olen nyt makustellut kirjeen infoa viikon ja yöllä sain ahaa-elämyksen, että jaan kokemukseni muillekin. Olen löytänyt vain yksittäisiä blogipostauksia ko. aiheesta, en kokonaista blogia. Ja toisaalta, ei se haittaa vaikka tätä ei kukaan lukisikaan, tuleepahan itse avattua omaa ajatusmaailmaa. Jos se jotakuta kiinnostaa tai auttaa, niin hyvä.

Mitä aion tehdä ennen tammikuuta? Panostaa syömiseen 😃
Käytännössä aloitin sen jo muutama viikko sitten TK-lääkärin tapaamisen jälkeen. Heikkouteni, sipsit, olen laittanut pannaan. Jos on naposteltava suolaista niin sitten mieluummin popcornia. Karkkia harvoin syönkään, mutta ne myös ovat kiellettyjen listalla. Samoin muu makea ja nopeat hiilarit. Lisään kasviksia ja proteiinia. Näitä perusjuttuja.
Tiedän mitä pitää tehdä, en vain ole saanut aikaiseksi aiemmin. Painonvartijoissa oli ryhmän tuki takana, ehkä se on jotain mitä tarvitsisin edelleen. Mutta yritän ainakin alkuun omin voimin. Ja tänään otin "virallisen" alkupainon josta lähden liikkeelle.


Nyt se matka alkaa.