Kirurgin vastaanotto

Eilen oli sitten kirurgin vastaanotto. Vähän odotin että hän olisi edes painellut vatsaa, mutta vielä mitä. Hän vain haastatteli historiasta ja syömistavoista ja keskustelimme leikkauksen teosta sekä sen jälkeisistä ruokailutottumuksista. 

Kirurgi Tuure Saarinen, sanoi että olen ehdottomasti ohitusleikkaukseen sopiva potilas. Painoa saattaa pudota jopa 50 kiloa, mikä tarkoittaisi normaalipainoa. Mutta se riippuu myös siitä, kuinka aktiivinen olen ja kuinka paljon liikun. Koska paino putoaa varmasti pelkän leikkauksen vuoksi, koska annoskoot ovat niin pieniä. Mutta jos liikkuu niin se edistää laihtumista. Ja toisaalta, jos liikkuu, niin lihaksista ei lähde niin paljon pois, vaan liikunta pitää lihaksistoa yllä. Eli käytännössä tämä nolla-liikkuja alkanee liikkua paljon enenmmä. Voi kun pääsisi uimaan - se olisi parasta mulle.

Saarinen kirjoitti myös mulle lausunnon vakuutusyhtiötä varten. Laitoin sen jo eilen eteenpäin, että saisin vakuutusyhtiöltä maksusitoumuksen leikkaukseen. Lääkäri oli sitä mieltä, että päätöksen pitäisi olla helppo vakuutusyhtiölle, koska täytän kaikki kriteerit. Ja toisaalta heidän vuosittaiset korvaussummansa pienenisivät, kun lääkitykset vähentyisivät ja en niistä enää hakisi korvausta. 

Kolmen vartin ajasta käytimme noin 20 minuuttia. Tehokasta :) Mutta siis summa summarum - leikataan huhtikuun puolivälissä. Sitä ennen ENE.

Sitten palelinkin pihalla kolme varttia, kun puoliso ja poika olivat asioilla (olivat ajatelleet että vastaanotto loppuu myöhemmin, niinkuin alunperin olin varautunut) ennen kuin tulivat hakemaan.

Ravitsemusterapeutin vastaanotto

Eilen oli mielenkiintoinen päivä. 

Päivä alkoi labrassa verikokeilla ja EKG:llä. Muistin myös ottaa helikobakteerinäytteen jääkaapista mukaani labraan. Ei välttämättä ihan ihanin ajatus säilyttää sitä itseään jäääkaapissa, mutta minkäs sitä voi. LAbran jälkeen poikkesin kirjastossa viemässä pari kirjaa pois, kun olin saanut ne luettua. Ja sitten bussilla takaisin kotiin. 

Etätyöpäivän päätteeksi oli luvassa ravitsemusterapeutin vastaanotto. Ravitsemusterapeutti Marianna Hölttä soitteli minulle, koska totesimme aikaa varatessani että on tyhmää peräkkäisinä päivinä käydä Eirassa vastaanotolla. 

Sain paljon infoa. Mitä syödä leikkauksen jälkeen ja miten. Sain tsempit siitä että syön nyt jo kellon kanssa, eli minulla on muistutukset aina noin 3 tunnin välein syömisestä puhelimessani. Tätä tulee jatkaa ja varsinkin ensimmäisen kuukauden aikana leikkauksen jälkeen tämä on todella tarpeen. Tällä hetkellä ruokailukertoja tulee 5 päivässä, leikkauksen jälkeen niitä pitäisi tulla 6-7, jotkut onnistuvat jopa saamaan 8 ruokailua päivään. 

Sovimme että aloitan keventämään ruokavaliota heti, mutta koska meillä on hiihtoloma lapissa edessä, aloitan varsinaisen leikkausta edeltävän ENEn 1.3. Tiedossa on 6 viikon rutistus jonka aikana olisi saatava noin 10kg pois, mitä enemmän sen parempi leikkauksen kannalta. Koska tiesin että ENE on tulossa kävin viime viikolla hakemassa Tokmannilta Nutrilettejä monta laatikkoa, kun olivat tarjouksessa 😀 Kannattaa yrittää säästää jos pystyy jossain ☺

Marianna kertoi että Nutrilettiä voi syödä ateriana myös ensimmäisen viikon leikkauksen jälkeen. Tämä helpottaa syömistä, koska kaikki ruoka mitä alas menee, pitää olla nestemäistä. Vois syödä smoothieita tai kasvissosekeittojakin, mutta niiden pitää olla todella sileitä. Ja rauhallinen tahti pitää olla, jos syö nopeasti niin tulee helposti huono olo. Tästä eräs leikkauksen läpikäynyt tuttavanikin varoitti. 

Ensimmäisen viikon smoothieihin ei kuitenkaan saa laittaa leseitä, koska jäävät helposti kiinni leikkaushaavaan. Samoin pitää vältellä myös marjojen siemeniä ja kuoria → tästä syystä on syytä tehdä smoothiesta todella tasaista. Olen miettinyt että ensimmäisen viikon aikana voisin käyttää smoothieen marjojen sijasta pilttiä, se on mielestäni tarpeeksi tasaista. Ja varmaan sitä tulee ehkä syötyä sellaisenaankin. 

Toisesta viikosta lähtien syödään perunamuusin kaltaisen koostumuksen omaavia ruokia. Toisella viikolla smoothieen voi jo laittaa leseitä. Myös esim kinkkukiusausta voi toisella viikolla syödä, kunhan se on pehmoista. Eli ei kovia päälyskerroksen perunoita. 

Ensimmäisen kuukauden ajan vältellään kaikkia kuoria (mandariinin kalvot, viinirypäleet), siemeniä, pähkinöitä, herneitä ja maissia. Samoin SSS on kielletty eli Sienet, Salaatti ja Sitkeä liha. Samoin tuore leipä voi aiheuttaa dumping oireita, joten sitäkään ei suositella ensimmäiseen kuukauteen. Viikon 3 kohdalla voi ottaa näkkäriä tai hapankorppua, mutta nekin pitää pureskella TODELLA hyvin. 

4. viikon kohdalla aletaan purkaa rajoituksia. Mutta pari kolme kuukautta voi mennä ennen kuin voi syödä esim salaattia tai sieniä. Muistaa pitää että pitää syödä riittävästi proteiinia ja riittävästi pehmeää rasvaa. Tämän vuoksi ostinkin nyt Floraa testiin margariiniksi. Yleensä meillä on syöty S-ryhmän omaa margariinia (kasvirasvalevite 60% rasvaa). Mutta koska hiihtolomalla olemme K-kaupan varassa, piti tehdä valinta, että mitä margariinia sieltä voi ostaa. Koska vaihtoehto usein on ollut oivariini jos tuota S-ryhmän margariinia ei ole saanut. Mutta koska oivariini on VOI pohjaista, se ei ole niin hyvää. 

Omega3:set piti lopettaa heti nyt, ja ravitsemusterapeutti suositteli että käyttää sen rahan kalaan mitä tällä hetkellä menee Omega3:seen. Pari purkkia tuonne jäi, mutta puoliso voi syödä ne. Tai sitten vien äidille. 

AJatus leikkauksen jälkeen on kuitenkin se, että panestetaan siihen että syödään mistä tulee hyvä olo, ei tiettyjen sääntöjen mukaan. Jokaiselle löytyy terveellisiä vaihtoehtoja ja oma hyvä ruokavalio. Jotta välttyy dumping oireilta, ei pidä syödä nopeita hiilihydraatteja, varsinkaan tyhjään vatsaan. Se ei tarkoita että karkkia tai jätskiä ei koskaan enää saa syödä, mutta niitä pitää syödä vähän. Samoin pelkkä hiilihydraattipitoinen ruoka (esim sämpylä) tai alkoholi voi aiheuttaa dumpingia.

Asiaa sivuten, luin eilen (3.2) artikkelin Ilta-Sanomista, jossa kerrottiin että lihavuusleikkaukset ovat näkyneet lisääntyneinä alkoholiriippuvuuksina. Jutun pääset lukemaan tästä linkistä.

Tänään illalla on kirurgin vastaanotto. Katsotaan mikä on "tuomio" saanko leikkausluvan. Sain myös hyviä uutisia, vakuutukseni ehkä korvaa ainakin osan leikkauksen kustannuksista.

Jorvissa lääkärissä

Tänään se sitten oli, lääkärin ja hoitajan tapaaminen Jorvissa.

Virallinen vaaka näytti 141,9 kg (aamupaino kotona ilman vaatteita 142,4kg). Toisin sanoen pitää suosia Jorvin vaakaa 😋 Painoindeksi 43,8. Verenpaineet kohdillaan, sokerit korkealla. Vyötärönympärys 143cm

Ensin oli hoitajan tapaaminen ja hän teki mittaukset. Keskusteltiin myös laihdutushistoriasta yms muista aiheista joista hän koosti lääkärille lomakkeen. Oli keskustelua lääkityksestä, laihdutushistoriasta, elämäntilanteesta, ruokavaliosta ja paljosta muusta. Hän kysyi että minkälaista apua tarvitsisin/toivoisin, johon vastaus oli toive lihavuusleikkauksesta ja mahdollisesta ENE-dieetistä.

Sitten tapasin lääkärin. Hän sanoi että ensin pitää pudottaa painoa 7% (minun tapauksessani 10kg) konservatiivisilla keinoilla ennen kuin lähdetään edistämään leikkausta. Minun kohdallani vaaditaan myös psykiatrin lausunto että mielenterveyteni on tarpeeksi hyvässä tasapainossa (pahan masennuksen jälkeen) jotta leikkausta edes lähdetään harkitsemaan. Päätettiin että ensin menen painonhallintataloon mukaan ja teen sitä kautta itsenäisesti töitä painonpudotuksen eteen. Sitten kun olen päässyt siinä tuloksiin ja painonhallintatalon polku on suunnilleen lopussa, otan uudelleen yhteyttä Jorviin, ja katsotaan mikä painon tilanne on. Jos paino on pudonnut tarpeeksi ja pysynyt poissa, voidaan miettiä leikkauksen toteuttamista, jos lääkäri vielä katsoo sen tarpeelliseksi. Jos paino putoaa hyvin painonhallintatalon avulla, ei leikkausta tehdä, koska siihen tavoitteeseen yritetään päästä että ei tarvitsisi leikata. 

Painonhallintatalo on tuttu juttu, mutta nyt motivaatio on eri kuin mitä edellisellä kerralla, pahimman masennuksen keskellä. Ja jos leikkaus vaatii sen että tuon verran painoa putoaa, niin sehän putoaa.  KAtsotaan vain kuinka nopeasti tuloksia tapahtuu. 

Eli tästä se matka virallisesti alkaa, toivottavasti tulevaisuudessa siintää leikkaus, tai muuten selkeästi pienempi paino.

Ohjeita kirjeessä

Lihavuuden hoito HUS-alueella....

Näin alkoi kirje jonka sain HUSilta. Kirje oli, kuten sanottu, melko paksu. Siinä oli kattava paketti lihavuuden syistä, sen terveysvaikutuksista, hoidosta, yleisyydestä.

Hoidosta oli mainittu

• Painonhallintatalo ✔
• Painonhallintaryhmä ✔
• Erittäin niukkaenergiden dieetin toteutus (ENE) ✔
• Lääkehoito ✔ 
• Lihavuuskirurgia.

Joskin en tiedä pitävätkö lääkärit diapeteslääkehoitoani (pistettävä ruokahaluavähentävä lääke) Lihavuuden hoitona vai diapeteksen hoitona. Mutta periaatteessa sekin on kokeiltu - mitä jää jäljelle - leikkaus. Uskoisin olevani hyvä kandidaatti leikkaukselle kaikkine vikoineni. Ja sillä laihduttamiskokemuksella mitä minulla on, tiedän että ruokailutottumukset on pakko muuttaa pysyvästi ja siihen olen aina tähän mennessä tähdännyt.

Leikkaustyyppejä on kolme, mutta enää kaksi on käytössä Suomessa. Nämä ovat mahalaukun ohitus ja Mahalaukun kavennus. Huonomman tehon ja suurempien komplikaatioriskien vuoksi ns. pantaleikkauksista on pääosin luovuttu.

Mahalaukun kavennus (lähde eiransairaala.fi)

Mahalaukun ohitus (lähde EiranSairaala.fi)

HUSin kokemuksen mukaan suurin osa leikkaukseen tulevista potilausta on laihtunut jo ennen leikkausta noin 5% ja leikkausta seuraavan vuoden aikana lähes kaikki laihtuvat keskimäärin 20%. Eli yhteispudotus arviointikäynnistä lähtien on noin 25%. Tämä olisi huima saavustus minulle jolla on noin 60 kiloa ylipainoa. Sekin ihan käsittämätön määrä, 120 voipakettia tai 60 litraa maitoa.

Leikkaukseen ei pidä mennä vain innoissaan - pitää tiedostaa sen jälkeen tapahtuva muutos monessakin asiassa. Tupakointi (ei onneksi minun ongelmani) on luotuttava hyvissä ajoin ennen leikkausta. Alkoholia ei suositella lihavuusleikkauksen jälkeen. Tämäkään ei tuota ongelmia ihmiselle joka tulee hiprakkaan puolesta pullosta siideriä. Lihavuusleikatun potilaan tulee käyttää ravintolisiä koko loppuelämänsä. Näihin kuuluu monivitamiini, kalsium sekä D- ja B12-vitamiinit. Ja vaikka seksuaalinen elämä ja lisääntymisterveys laihtumisen myötä todennäköisesti paranee, raskautta ei suositella ensimmäisen vuoden aikana leikkauksen jälkeen. Tämän jälkeenkin mahdollista raskautta seurataan erikoissairaanhoidossa. Tunnen kuitenkin henkilökohtaisesti tapauksen jossa laihdutusleikkauksen jälkeen nainen on saanut kolme tervettä lasta.

Julkisella puolella lihavuusleikkauksen hinta muodostuu poliklinikkamaksujen ja vuodeosastohoitomaksun lisäksi pysyvistä vitamiinikustannuksista. ALkuvaiheessa on myös lyhyet lääkekuurit verenohennuslääkettä, happosalpaajaa sekä kipulääkettä. Toisaalta luultavasti muut lääkekustannukset pienenevät leikkauksen myötä, koska lääkkeiden määrää voidaan vähentää. Vitamiini- ja kalsiumtabletit ovat tietysti kuluerä loppuelämän ajan. Tämän lisäksi ennen leikkausta tapahtuva dieetti ENE-valmisteilla aiheuttaa kuluja, mutta toisaalta ruokakulut ovat muuten pienemmät.

Vertailun vuoksi yksityisellä puolella leikkaus maksaa noin 9000 - 10 000 euroa. Itse olen valmis panostamaan jopa tämän summan jos en julkisella puolella leikkaukseen pääsen, niin paljon koen asian olevan minulle hyödyksi.


Kirjeen mukana tuli paljon täytettäviä lomakkeita. Esitietolomalleessa kysytään sairauksista, elintavoista, ruokailutottumuksista. Tämän lisäksi on syömistapakysely ja Audit-testi (päihteiden käytöstä).

P.S. Aamun paino oli samoissa kun eilen. Ei siis edistystä yhdessä päivässä. Yritys jatkuu, alla kuva päivän lounaasta kotitoimistolla.