kuuma kuumempi kuumin

Loma alkoi maanantaina ja nyt on ladattu akkuja. Olen koittanut nukkua pitkään, ja toisaalta mennä ajoissa nukkumaan. Sitä se on varmasti tämän ensimmäisen viikon, mutta se tekee myös hyvää. Olin kyllä jo ihan loppu muutaman viikon, loma tuli hyvään aikaan.

Sää on mitä mainioin, kuumaa riittää. Mutta yllättävän hyvin saa nukuttua kun käy illalla viimeiseksi uimassa ja yöllä pitää ovia auki. Järvivesi on noin +26-27°C ilma on ollut päivällä 30 huitteilla. 

Tänään paino oli 116,2kg eli 23 kiloa pudonnut leikkauksesta ja 28kg tammikuusta. Viime viikolla ahdisti tosi paljon kun paino ei meinannut pudota niin koitan silti malttaa mieleni. Jotenkin sitä ei vaan pää meinaa pysyä vaakan mukana. Ja toisaalta kun ei itse oikein näe tuloksia. Tosin nyt on käytetty vain väljiä kesävaatteita, ne nyt muutenkaan eivät purista ja kiristä mistään. Saa nähdä että mikä on olo kun pitää syksyllä vetää farkkuja jalkaan. Sitten tämä ehkä konkretisoituu.

Pojalle ostettiin viime kesänä SUP-lauta ja sen painorajan on 100 kiloa. Olen tässä eilen sitä testaillut kun halusin kokeilla. Ja tuulta ei ole järvellä nimeksikään joten se on melko helppoa. Tai niinhän sitä luulisi. Yritin seistä laudalla ja humpsahdin heti järveen. Samoin kävi kun olin polvillani. Vaikka lauta kestää painon niin se vähän taipuu keskeltä joten tasapaino ei ole hyvä. Siispä tämä istualtaan suppailu on minulle se paras tapa tällä hetkellä. 

Olen suunnitellut hierojani Aleksin (joka on myös PT) kanssa että elo-syyskuussa otetaan kuntosali opastusta. Olisi kiva että käsivarret ja vatsa kiinteytyisivät, sitä ajattelin että olisin ehkä saavuttanut suppailulla. Mutta kun ei voi seistä niin vatsalihakset eivät ainakaan saa treeniä siinä määrin kuin toivoin. Niihin, ja tasapainon parantamiseen pitää varmasti panostaa.

Tänään illalla olen menossa Taidekeskus Salmelaan Mamban konserttiin. Ihana päästä vähän tuulettamaan itseään. Mitään erityisiä odotuksia ei ole, mutta eiköhän se ole mukava taidepläjäys tiedossa.

Vielä jaksaa

Tämä viikko enää töitä. Vaikka kuinka ottaa viikonloppuna rennosti, niin kyllä alkaa takki olla aika tyhjä. Aamuisin ei meinaa päästä sängystä ylös. Ja päivällä on ihan loppu kun työt on ohi. Eilen oli todella huono olo koko iltapäivän ja illan, mutta pakko oli tässä vähän touhuilla; tiskata astioita ja laittaa ruokaa. Ensimmäinen kerta sitten leikkauksen kun jouduin ottamaan särkylääkkeen (panadol) koska päätä särki. Ibuprofeiiniahan ei saisi enää leikkauksen jälkeen käyttää, eikä muitakaan vastaavia särkylääkkeitä. 

Kyllä se lääke auttoi, mutta yöllä kun kävin vessassa niin pää tuntui uudestaan höntiltä. Nyt vain haukotuttaa. Lämmintä on noin 26 astetta, ja kyllä sen huomaa. Mutta kun viimeisiksi töikseen käy uimassa ennen nukkumaan menoa niin saa nukuttua ihan hyvin. 

Tällä viikolla on paino pudonnut vain 400 g viime viikosta. Se voi johtua kyllä syömisistäkin, nimittäin siitä että olen syönyt aika vähän. Toisaalta se voi johtua myös hormonaalisista syistä, naisten vaivat alkoivat sunnuntaina. Mutta kokonaisuudessaan on paino pudonnut 26,3 kg sitten tammikuun. 

Alla pari kuvaa, vasemman puoleiset on otettu 23.2 ja oikean puoleiset 4.7. Kyllä niistä jo jotain näkyy, vaikka itse en peilistä muutosta näekään.  Vasemman puoleisista kuvista paino on pudonnut 25,4 kiloa. Tosin tässä yhtenä iltana sanoin puolisolle, että saatan vähän olla kaventunut, kun tulin järvestä ylös ja näin oman varjoni laiturilla. Onhan tässä vielä matkaa, mutta en anna periksi.

Luulen että nämä kuvat, varsinkin tuo sivukuva motivoi aika hyvin. En ole tullut niitä tätä aikaisemmin verranneeksi, Samassa paikassa kuvia ei voinut otata, koska oltiin helmikuussa hiihtolomalla ja silloin äiti toimi paparazzina. Puoliso otti vähän lähempää kuvat niin eivät ole ihan vertailukelpoiset, mutta aika lähellä kumminkin. Ja toi punanen yöpaita on kasvanut. Ennen oli paljon lyhempi, nyt menee pitemmälle polven yli. 😀

Maha on toiminut ja 🚽 on tullut tutuksi. Välillä toimii jopa liian vauhdikkaasti, että huussiin saa ihan juosta. Mutta ehkäpä tämäkin tästä, luulen, mielestäni parempaan suuntaan ollaan menossa. JA siihenkin selvästi vaikuttaa syöminen, kun syön perunaa niin vatsa on parempi kuin muuten. Mutta sitten on näitä päiviä kuten tänään, että piti yölläkin lähteä huussiin ja nyt klo 8 heräämisen jälkeen on käyty jo kahdesti. En usko että tämä johtuu diabeteslääkkeestä (Metformin) joka mm. isälläni teki vatsavaivoja. Koska itselläni vatsa ei ole kipeä, se vain on satunnaisesti löysällä. 

Vielä tämä viikko jaksaa töitä ja sitten otetaan rennosti. Voipi olla etten jaksa päivitellä joka viikko blogia, mutta täytyy katsoa miltä tuntuu. Tässä tämä menee näin muuten ruokatauolla, mutta lomalla en ajatellut koneella istua. Sitä tekee ihan tarpeeksi ympäri vuoden. Mutta jumeja estämään olen varannut tällekin päivälle hierojan, jotta vähän paikat aukeaisi. Voihan se olla että se eilisiltainen päänsärky johtui jostain jumista niska-hartia alueella.

 

Kuuma viikko takana

Viime viikolla oli kuuma, kuten kaikki varmaan huomasivat. Oli ihana kun vesi oli järvessä lämmintä, niin joka päivä käytiin illalla viimeiseksi uimassa viilentymässä ennen nukkumaan menoa. Ja ei se järvivesi vieläkään ole viilentynyt, eilen illalla oli +25 astetta. Sisällä mökissä lämpö nousi viime viikolla korkeimmillaan 28 asteeseen. Keskiviikko iltana oli kova 25 minuutin ukkoskuuro ja vettä tuli rankasti. Vaikka ulkolämpötila laski 32 -> 24 asteeseen, ei se paljon viilennystä kuitenkaan tuonut. Seuraavana päivänä taas huideltiin kolmessakympissä.

Tällä viikolla viikon virallinen paino oli 118,3 kg eilen aamulla. Tänään näytti puoli kiloa plussaa eiliseen, mutta tuo lämmin ilma ja syöminen vaikuttaa selvästi painoon. Eilen söin mm. leivän - leipä ei muuten enää ole hyvää - ja se varmaan vaikutti tuohon painoon. Vaikuttaa että hiilarit on selvästi "huonompia" painolle. Mutta en murehdi painon putoamista, kun kuitenkin tuntuu menevän alaspäin koko ajan ihan hyvää tahtia. Vielä en ole huomannut juurikaan vaatteissa sitä että olisivat liian isoja, mutta ehkä se tästä.

Mittanauha otettiin taas käyttöön viikonloppuna. Puoliso mittaili, ja epäilen hieman tuota rinnanympärysmittaa että mitenkähän se mahtoi mennä. Mutta kuukauden päästä mittaaja on taas äiti, joten katsotaan sitten miltä näyttää. 

Töitä vielä tämä ja ensi viikko, sitten huilataan 4 viikkoa. Vaikka onhan tämä mökiltä töiden teko ihan erilaista kuin kotona. JOtenkin rennompaa, vaikka ihan samaa tahtia sitä tulee töitä paiskittua. 

Jotain edistymistä on kuitenkin näkyvissä. Ostin viime syksynä itselleni oikeaan nimettömään hopeasormuksen. Nyt sormus on iso nimettömään ja siirsin sen viime viikolla keskisormeen. Siinäkään se ei ole jumissa, vaan lähtee tarvittaessa melko helposti pois. Kellon ranneketta olen tänään joutunut siirtämään 5 reikään alusta lukien, kun se vielä talvella oli 3 rei'ässä.

Alle 120 kg!

Tiistaina  se tapahtui. Paino putosi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010 alle 120 kilon. Oli aika kiva saavutus. Tänään paino oli 119,2 eli tasan 20 kiloa miinuksella leikkausaamusta ja 25 kiloa sitten tammikuun. Tänään on tasan 10 viikkoa leikkauksesta, eli keskimäärin pudotus on ollut -2kg/vko.

Ollaan mökillä töitä tekemässä. Kuuma on ollut, mutta eilen tuli parinkymmenen minuutin ukkoskuuro joka viilensi mukavasti. Sitten kun laitettiin vielä sen jälkeen mökkiin läpiveto, niin oli hyvä nukkua yöllä, kun oli vähän viileämpi. Järvivesi oli eilen illalla +26 astetta, ihan super lämmintä ja ihanaa. Kyllä se viilensi vaikka olikin lämpöistä. Hyttysiä on nyt enemmän kuin mitä on ollut noin viikkoon, mutta ovessa on hyttysverkot niin eivät pääse sisälle. 

Tänään luvassa on töitä iltapäivään, sitten käyn hierojalla ja kaupassa. Sen jälkeen onkin hyvä liukua juhannuksen viettoon. Mitään hurjia juhlia ei ole tiedossa, täällä mökillä vain keskenämme touhuilemme. Lauantaina mennään käymään appiukon luona, kun hänellä on syntymäpäivä. Ja sitten taas pian koittaakin arki. Mutta josko nyt saisi vähän paremmin nukuttua, jos tuulettaa tarpeeksi.

tasainen viikko takana.

Takana on tasainen viikko. Painoa putosi tällä viikolla puoli kiloa, nyt ollaan tasan 120 kg lukemassa. Viikon aikana paino nousi mutta laski sitten takaisin alas. En tiedä olisiko ollut kyse turvotuksesta tai jostain muusta, mutta pääasia että paino laskee noin ylipäänsä.

Nälkä ei ole ollut. Juoda olen koittanut, varsinkin kun nyt iskivät nämä helteet. Mutta mitään ei tee mieli. Tänään tehtiin lounaaksi omatekosia hampurilaisia - olivat tosi hyviä, mutta yksi oli silti liikaa. Tosin söinkin aika nopeasti että se saattoi olla myös syynä että tuli osa ylös. Vaikka ajatus oksentamisesta aina säännöllisen epäsäännöllisesti tuntuu ehkä etovalta, niin se ei ole ollenkaan samanlaista kuin vatsataudissa. Se on yksi yökkäys jossa tulee liikaa syöty ruoka pois, ja sitten on taas ihan hyvä olo. Eli ei se maailmaa kaada vaikka vähän yököttääkin välillä. 

Perjantaina kävin lähi kaupungissa asioilla, ja poikkesin Hesessä. 6 kananugettia ja pieni määrä ranskalaisia oli ihan tarpeeksi. Vei suolaisen nälän, mutta ei tullut paha olo. Kuulin myös tuttavastani joka oli leikkauksessa alkuvuodesta. Hän kuulemma syö nykyään mäkkärissä vain juustohampurilaisen, aikaisemman Big Macin + juustohampurilaisen ja ranskalaisten lisäksi. Eli tämäkin osoittaa sen, että ruokamäärä pienenee radikaalisti.

Nyt mökillä, kun iltaisin on grillattu, olen yleensä syönyt yhden makkaran. Parina iltana sen lisäksi pienen palan kanavarrasta. Tulee hyvä olo. 

Sokerilääkitystä tosiaan nostettiin, ja nyt ovat aamun paastosokerit olleet lähellä 6 tai jopa alle. Eli vaikuttaa siltä, että diabeteslääkkeen nosto auttoi asiaan, eikä toista lääkettä tarvitse enää lisätä. Mutta seurailen nyt tätä. Harmillisesti unohdin verenpainemittarin kotiin, joten en ole voinut täällä mökillä mittailla, mutta kyllä voi sanoa että on ihan hyvä olo. Päätä ei ole särkenyt, pikemminkin päin vastoin on välillä vähän huimannut. Nyt on mennyt viikko pienemmällä verenpainelääkityksellä.

Teen töitä ulkona ja nautin kesästä. Vielä kaksi viikkoa töitä ennen lomaa, mutta vaikuttaa aika rauhalliselta ajalta, ei suurempia kiireitä. 

11 vuotta sitten

11 vuotta sitten heinäkuussa odotin poikaamme. Silloin paino oli korkeimmillaan 120,4 kg raskausaikana, vähän se laski ennen synnytystä. 

Sunnuntaina kävin vaakalla viimeksi ja silloin paino oli 120,5. Eli olen samassa painossa kuin 11 vuotta sitten. Aika hurjaa, että olen päässyt tähän saakka. Paino on pudonnut sitten tammikuun 23,7 kiloa, leikkauksesta on pois 18,7kg. Enää 40 kiloa normaalipainoon, niinkuin aktiivisuuskellon äppi muistuttelee.

Tosin eihän sillä 40 kilolla kiire ole, mutta hyvässä tahdissa mennään. 

Eilen kävin lääkärillä leikkauksen jälkeisessä kontrollissa. ARvot olivat hyvät, mutta sokeri ei ollut vielä tippunut niin alas kuin pitäisi. Päädyimme siis lisäämään vähän diabeteslääkitystä ja kolmen kuukauden päästä menen seuraavan kerran lääkärille. Tässä välissä mittailen sokereita, ja lisään vielä toista lääkettä, mikäli aamun paastoarvot omalla mittarilla eivät ole alle 7 pitkässä juoksussa. Toivottavasti siihen ei ole tarvetta. Mutta minulla on niin kova sukurasite 2. tyypin diabetekselle, että voi olla että sokerit eivät kovin alas putoakaan.

Kolesterolista triglyt ja kokonaiskolesteroli oli laskenut. Rauta arvot ja hemoglobiini olivat hyvät, samoin B12 vitamiini. Leukosyytit olivat laskeneet, mikä tarkoittaa että matala-asteinen tulehdus on vähentynyt. Lääkäri totesi että painon putoamistahti on aika hurja, mutta se todennäköisesti tasaantuu. 

Keskustelimme myös siitä että miksi minua väsyttää. Onhan se väsymys huomattavasti vähentynyt sitten esimerkiksi viime kesän, enää ei tarvitse mennä nukkumaan kahdeksalta illalla. Eilenkin valvoin melkein 23 asti. Ja aamulla pääsin aika hyvin ylös, tai oli vähän pakko kun oli niin kova vessahätä. Mutta silti iltapäivällä usein väsyttää ja tekee mieli ottaa pieni lepohetki. Mutta onneksi työ mahdollistaa sen, että voi pitää lepotauon ja jatkaa taas sen jälkeen. 

Lääkäri sanoi, että väsymys saattaa johtua vähän koholla olevasta sokeritasapainosta. Toisaalta väsymys voisi johtua myös siitä että saa liian vähän ravintoaineita, mutta koska vitamiinit ja rauta-arvot olivat hyvät, niin siitä tuskin on kyse. Yksi syy väsymykseen voi olla vieläkin leikkaus. Lääkäri sanoi, että joillain potilailla leikkaus vain aiheuttaa sellaista selittämätöntä väsymystä. Vartalo ei välttämättä tajua että saa tarpeeksi energiaa, ja siitäkin voi väsymys johtua. Mutta parempaan päin ollaan menossa, ja toisaalta - mitä sitten jos vähän väsyttää? Sitä voi ottaa päivälevot ihan hyvällä omalla tunnolla, kun työ ei ole aikaan ja paikkaan sidottu.

Tulimme mökille etätöihin ja olemme täällä koko kesän. Tietenkin kotona pitää jossain vaiheessa käydä pyykillä ja postit katsomassa, mutta se on sitten sen ajan hetki. Lomaillaankin heinäkuussa, vaikka se lienee työleiriä, kun pitäisi liiteriä kunnostaa. Minun hommakseni on päätetty ovien maalaus, ja varmaan koko liiterin valttaus. 

Väsynyt viikko

Tällä viikolla virta on ollut jotenkin todella loppu. Mietimme Eiran sairaalan hoitajan kanssa että voiko olla anemia, mikä selittäisi väsymystä.

Kävin labrassa, koska tulossa on viikon päästä sisätautilääkärin kontrolli. 

Hemoglobiiniarvoa mietittiin etukäteen, mutta se oli 139, joten ei mitenkään huono. Ferritiini on 81 ja se on ollut vuonna 2019 50, joten sekin on noussut.. Pitkä sokeri on sitten maaliskuun laskenut 69:stä 58:aan. Paastosorkeri puolestaan oli maaliskuussa 11,5 ja nyt 8,7. Omalla mittarilla tosin paastosokeri oli 7,4 labrakokeiden aamuna, mutta sehän nyt on aina eri juttu kuin verinäytteestä otettu arvo. Kolesteroli oli laskenut lokakuun 3,8 --> 3,6, vaikka siinäkin on lääkitystä pudotettu.

Tämä on tietenkin tällaista maallikon lukujen vertausta, ensi maanantaina kuulen sitten lääkärin arvion. Mutta omasta mielestä näyttää hyvältä. 

VErenpainelääkitystä olen vähentänyt tässä toisesta lääkkeestä 3 tabletista yhteen. Toisesta on vielä kokonainen jäljellä. Mitä nyt vertaan verenpaineita niin koko ajan ollaan menty alaspäin ja varsinkin makuulta noustessa huimaa todella helposti. Istuessa ei ihan niin paljon. Luulen kuitenkin, että siitä toisestakin lääkkeestä pitää puolittaa annos ensi viikon lääkärikäynnin jälkeen. 

Tämän viikon "virallinen" paino oli 121,4 kiloa. Leikkauksesta -17,8kg, tammikuusta paino on pudonnut melkein 23 kiloa. Olen tyytyväinen. Vaikuttaisi että paino putoaa noin 1,5 kiloa viikossa, vähän viikosta riippuen. 

Tiedän että syön vähän huonosti, enemmän pitäisi syödä proteiinia. Mutta ei tee mitään mieli. Mehujää on ollut kovin hyvää viimeaikoina, se kun on kylmää. Olen kyllä koittanut petrata ja syödä kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Kermaperunat ja lihapullat ovat hyviä. JA eilen ostin pastavuoan, josta saan kolme ateriaa. Tänään on toimistopäivä, ja täällä menen syömään buffetista. Tosin syön ehkä vähemmän kuin muut, joten hinta on ehkä vähän kova puolikkaasta lautasellisesta ruokaa, mutta ei se nyt haittaa.

Perjantaina muutamme mökille kesäkotiin. Tosin tulen käymään maanantaina siellä lääkärissä, mutta sitten onkin tarkoitus olla pitkään mökillä - tehdä töitä kuukausi ja lomailla toinen. Tomaatintaimet odottavat pääsyä istutussäkkiin ja samettikukat kukkalaatikkoon. Pakkaaminen on jo aloitettu.