Turhauttaa

No, paino putosi tällä viikolla 900g. Sekös turhauttaa. Eilen aamulla saldo oli vielä 1,6 kg mutta vissiin se illan syöminen sotki tämänkin. Söin rasiallisen mustaherukoita ja herkuttelin vähän juustonaksuilla. Ehkä se kostautui. Mutta toisaalta helpottaa tietää, että painon putoamattomuus ei ollut lopullinen stoppi vaan joku väliaikainen jumi. Paino on pudonnut tammikuusta -31,7 kg yhteensä. Leikkauksesta -26,7kg eli 19,18%. Se on iso määrä, mutta niinkuin sanoitaan että nälkä kasvaa syödessä, niin myös tämä. Painokäyrä leikkauksesta näyttää hyvältä. Muutin hieman asteikkoa, ei ole järkeä näyttää 160 kilosta 0 kilon väliä, kun tavoitepaino on jossain 80 paikkeilla. 

 

Viikonloppu on koitettu levätä. Tein tosin pulla-urakan, leivoin lauantaina 71 ja sunnuntaina 34 korvapuustia. Isäni täyttää viikonloppuna 70 vuotta joten juhlavieraita varten leivoin. Ja jäi siitä vähän kotiinkin. Ja tuli maistettua itsekin - sekin on tietenkin saattanut vaikuttaa painon nousuun. Tosin voihan se olla nestettäkin. Hyvin pullat onnistuivat, ja nyt ne odottavat pakkasessa viikonlopun juhlia. Perheen miehillä on ukaasi että pullia ei saa ottaa pakkasesta syötäväksi. Luultavasti pitää ensi viikolla pyöräyttää yksi satsi taas, koska ne tuntuvat olevan suosittuja.

Olen koettanut nyt mökiltä kotiuduttuani tsempata enemmän liikunnan suhteen. Nyt olen kahtena iltana pyöräillyt kuntopyörällä ja aamuisin koiralenkit ovat olleet pidempiä kuin ennen. Ei mitään suunnatonta, mutta olen kiskonut koiraa perässäni, että tulee vähän pidempi lenkki. Kyllä se sieltä sitten jossain vaiheessa tulee kun saa kuonon irti maasta. Meillä on myös töissä tulossa kävelyhaaste syyskuussa, on tarkoitus saada 10 000 askelta päivässä käveltyä. Se tulee olemaan oikea haaste myös minulle, tällä hetkellä askeleet jäävät noin 5000 päivässä, joskus allekin. Se ei vaadi kuin vähän enemmän lenkillä käymistä. Tosin myös muun liikunnan voi konvertoida askeliksi, joten voin käydä vaikka uimassa. 

Ehkä se johtuu kuntopyöräilystä, mutta jalkoja on viime päivät väsyttänyt. Ja ne ovat olleet kipeät ja levottomat. Ei ainoastaan pohkeista vaan myös varpaissa on ollut kipuja. Sellainen jomottava tunne. Voi kyllä hyvin olla, että se johtuu siitä että ei ole pariin kuukauteen tehnyt mitään erityisen liikunnallista, ja kun sitten yhtäkkiä aloittaa niin se tuntuu jaloissa. Eilen jouduin ottamaan panadolin kun oli niin kipeät jalat mutta ei se valitettavasti auttanut. Nytkin tätä kirjoittaessani ja koneella istuessani, on inhottava väsynyt tunne jaloissa.

Perjantai-aamuna heräsin viluun klo 4:30 paikkeilla enkä saanut enää unta sen jälkeen. Niinpä olin reippaana jo kahdeksalta kaupassa ja sain asioita hoideltua. Äitini ihmettelikin että mistäs nyt tuulee. Lauantaina ja sunnuntaina tuli nukuttua melkein 12 tuntiset yöt, mutta taas tänä aamuna heräsin ilman mitään klo 6, vaikka olin nukahtanut vasta puolen yön maissa. Ehkä tämä loputon väsymys alkaa tästä auttaa.

 

Miksi paino ei putoa!?

Viimeinen viikko on ollut jokseenkin haastava. Meillä oli vanhempani mökillä kylässä, ja syötyä tuli ihan säännöllisesti kun piti myös muille laittaa ruokaa. Herkkuja oli vähän, teimme yhtenä päivänä kakun, yhtenä päivänä lettuja (joita söin peräti 2) ja sitten oli keksejä tarjolla muuten. 

Ruoka ei maistunut sen enempiä kuin ennenkään. Mutta paino ei vaan putoa. Tai no, putoaa, mutta nyt on mennyt viimeinen viikko sellaisella -700 g pudotuksella kun viikkopudotus on tähän saakka ollut noin 1,5kg eli tuplat. 

Ahdistaa. Mitä jos tämä vauhti hiipuu ja jään vielä PALJON ylipainoiseksi? Tavoitteeni on kasvanut painon pudotessa, ennen leikkausta toivoin, että jos nyt edes alle 100 kilon pääsisi. Nyt haaveissa on jo se normaalipaino eli 80 kg. Hirveä matkahan tässä on sinne vielä, mutta nyt pelottaa että jos paino ei putoakaan kunnolla. Nälkä ei ole, mutta koetan syödä kuitenkin aamupalan ja muutaman aterian päivässä. Juotua tulee enemmän, ja luulen että se jääkin sille tasolle missä on nyt. Voin kotona juoda paremmin mehua. 

Täällä mökillä on tullut juotua limua, lähinnä Pepsi Maxia pienistä pulloista. Se on ihan hyvää, pidän Pepsin mausta enemmän kuin Coca Colan, ja happoja on ehkä vähän vähemmän kuin colassa. JA kun juoma on kylmää, niin se sopii vatsalle paremmin. Mutta tulee tässä tehtyä niin että heilutan pullosta hiilihappoja pois, jotta ei olisi niin hapokasta. Ruuan kanssa ainakin tarvitaan vähemmän hapokasta juotavaa, esim maito toimii hyvin. Mutta enää ei tule niin paha olo hiilihapoista kuin aikaisemmin. 

Tämä viikko on vielä lomaa, mutta teen tänään vähän töitä. Meillä on työpaikalla tiettyjä kuukauden päättämiseen liittyviä rutiineja, joita en ole delegoinut kenellekään, vaan päätin tehdä ne itse. Toisaalta on kiva taas päästä vähän työn tunnelmiin, mutta voi jos aina voisin vain olla. Ollessani 2017-2018 pitkällä sairauslomalla uupumuksen takia, koin että se oli voimaannuttavaa aikaa. Työt olivat mielessä, olen vähän sellainen että ne eivät päästä katoa mutta silti mitään tekemättä oleminen oli hyvästä. Toivon tietenkin että uupumusta ei enää tule eikä vastaavaa huilaustaukoa sen takia, mutta en pistäisi pahitteeksi Eurojackpot päävoittoa, jolla voisin jäädä töistä pois kokonaan. 

Päiväväsymys on melkolailla poistunut, mutta yöt voisin nukkua kellon ympäri ihan joka päivä. En tiedä mistä sitä unta riittää. Iltalehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli siitä kuinka naisilla esim monirakkulaiset munasarjat ovat yhteydessä uniapneaan ja toisaalta väsymykseen. Ja kuinka taas toisaalta uniapnea on yhteydessä monirakkulaisiin munasarjoihin.  Pääset lukemaan artikkelin tästä linkistä. Uskon että kunhan tästä mökkikaudesta päästään yli ja tulee taas normaalit aamuherätykset ja koiralenkit niin väsymys väistyy enemmänkin.

löhöilyä

Eilen illalla pidimme perheen kesken pienimuotoiset rapukestit. Iltaa tuli istuttaa yhteen asti hauskojen juttujen ja noin 80 ravun äärellä. Itse tosin söin edellispäivänä tehtyä pizzaa, kun en välitä merenelävistä.

Pizza onnistui myös hienosti ensimmäistä kertaa kaasugrillissä pizzakiven avulla. Pohjista tuli vähän liian paksuja mutta sitä voi virittää uudelleen seuraavaa kertaa varten. Ja pizzalapio pitää jostain löytää, nyt piti kahden tai kolmen lastani avulla siirtää taikina kivelle.

Muuten tämä päivä on alkanut löhöilyllä. No, tuli sitä aamulla katsottua olympialaisia skeetin finaalin vuoksi. Harmillinen 4. sija vaikka hieno saavutus sekin on!!! Vanhempani tulivat perjantaina kylään ja toivat tullessaan riippukeinun telineen. Nyt saatiin viime kesän työpaikan kesälahja kohdilleen ja siitä pääsee nauttimaan. Nytkin köllöttelen täällä keinussa ja kirjoittelen tätä.

Isäni auto sanoi sopimuksensa irti tänne tullessa, hajosi tuossa 6km päässä. Tänään on sitten soiteltu hinausauton perään että saatiin auto korjaamolle. Ilmeisesti kyseisen auton pirtaan ei sovi tänne meidän mökille tulo, on jo kolmas kerta kun sen matka tänne katkeaa kesken kaiken. 

Paino on pudonnut tällä viikolla mukavasti, viikko sitten maanantaina painoa oli 115,8kg, tänään 114,1kg. Vähän aamulla riepoi kun paino oli taas yli 114, koska se oli eilen aamulla 600g vähemmän. Mutta ehkä se eilisiltainen istuminen kostautui.

Miehet suunnittelevat kalaan lähtöä. Saa nähdä tuleeko saalista. Muutama viikko sitten Kun laittoivat verkkoja saivat yhden kalan aina kerralla. Kyllä niitä sitten parissa päivässä kertyi 4 ahventa, mutta olisihan se mukavaa jos saisi enemmän kerralla 

yksi pykälä jälleen saavutettu

Tänään paino oli 114,6 kg. Se tarkoittaa -31,3 kg kovimmasta painosta 9.3.2020. Se tarkoittaa -24,6kg leikkauksesta. 

Ja se on jälleen yhden askeleen eteenpäin. Yhden askeleen taas, alle 115 kg. Jippii!!!! 🙃😀🎉

Väsyttää edelleen tai taas. Mutta tämä vaikuttaa kyllä enemmän sellaiselta töistä uupumiselta kuin muulta. Verenpainetta ja sokereita mittailin viime viikolla ja ne ovat hyvissä kantimissa. Verenpaine noin 110/65 ja paastosokeri 5,7. Toivottavasti myös lääkäri on syyskuussa tyytyväinen. Aika usein, kun nousee tuolista tai sängystä, huimaa. Toivottavasti pääsen toisesta verenpainelääkkeestä eroon.

Nyt lomalla olen lukenut paljon. Ihan vain hömppää, aivot eivät jaksa kovin monimutkaista kirjallisuutta. Ja olen nukkunut pitkiä yöunia, välillä myös päiväunia. Huomenna tulevat vanhempani kylään ja viikon päästä eräs ystävä. Loman viimeisellä viikolla on luvassa vähän työ töitä, ja sitten tämän kesäleirin purku. Saa nähdä paljonko on pyykkiä kun kotiin pääsee. On sitä tässä tosin muutama kerta pesty välissä 24pesulassa kauppareissun yhteydessä.

Hormonitoiminta on muuttunut. Näin gynekologi varoittelikin voivan tapahtua. Tähän saakka kuukautiskierto on ollut säännöllinen. Nyt kroppa päätti että 2 viikkoa riittää. Katsotaan onko seuraava kierto yhtä lyhyt vai tasoittuuko se takas vanhaan.

kuuma kuumempi kuumin

Loma alkoi maanantaina ja nyt on ladattu akkuja. Olen koittanut nukkua pitkään, ja toisaalta mennä ajoissa nukkumaan. Sitä se on varmasti tämän ensimmäisen viikon, mutta se tekee myös hyvää. Olin kyllä jo ihan loppu muutaman viikon, loma tuli hyvään aikaan.

Sää on mitä mainioin, kuumaa riittää. Mutta yllättävän hyvin saa nukuttua kun käy illalla viimeiseksi uimassa ja yöllä pitää ovia auki. Järvivesi on noin +26-27°C ilma on ollut päivällä 30 huitteilla. 

Tänään paino oli 116,2kg eli 23 kiloa pudonnut leikkauksesta ja 28kg tammikuusta. Viime viikolla ahdisti tosi paljon kun paino ei meinannut pudota niin koitan silti malttaa mieleni. Jotenkin sitä ei vaan pää meinaa pysyä vaakan mukana. Ja toisaalta kun ei itse oikein näe tuloksia. Tosin nyt on käytetty vain väljiä kesävaatteita, ne nyt muutenkaan eivät purista ja kiristä mistään. Saa nähdä että mikä on olo kun pitää syksyllä vetää farkkuja jalkaan. Sitten tämä ehkä konkretisoituu.

Pojalle ostettiin viime kesänä SUP-lauta ja sen painorajan on 100 kiloa. Olen tässä eilen sitä testaillut kun halusin kokeilla. Ja tuulta ei ole järvellä nimeksikään joten se on melko helppoa. Tai niinhän sitä luulisi. Yritin seistä laudalla ja humpsahdin heti järveen. Samoin kävi kun olin polvillani. Vaikka lauta kestää painon niin se vähän taipuu keskeltä joten tasapaino ei ole hyvä. Siispä tämä istualtaan suppailu on minulle se paras tapa tällä hetkellä. 

Olen suunnitellut hierojani Aleksin (joka on myös PT) kanssa että elo-syyskuussa otetaan kuntosali opastusta. Olisi kiva että käsivarret ja vatsa kiinteytyisivät, sitä ajattelin että olisin ehkä saavuttanut suppailulla. Mutta kun ei voi seistä niin vatsalihakset eivät ainakaan saa treeniä siinä määrin kuin toivoin. Niihin, ja tasapainon parantamiseen pitää varmasti panostaa.

Tänään illalla olen menossa Taidekeskus Salmelaan Mamban konserttiin. Ihana päästä vähän tuulettamaan itseään. Mitään erityisiä odotuksia ei ole, mutta eiköhän se ole mukava taidepläjäys tiedossa.

Vielä jaksaa

Tämä viikko enää töitä. Vaikka kuinka ottaa viikonloppuna rennosti, niin kyllä alkaa takki olla aika tyhjä. Aamuisin ei meinaa päästä sängystä ylös. Ja päivällä on ihan loppu kun työt on ohi. Eilen oli todella huono olo koko iltapäivän ja illan, mutta pakko oli tässä vähän touhuilla; tiskata astioita ja laittaa ruokaa. Ensimmäinen kerta sitten leikkauksen kun jouduin ottamaan särkylääkkeen (panadol) koska päätä särki. Ibuprofeiiniahan ei saisi enää leikkauksen jälkeen käyttää, eikä muitakaan vastaavia särkylääkkeitä. 

Kyllä se lääke auttoi, mutta yöllä kun kävin vessassa niin pää tuntui uudestaan höntiltä. Nyt vain haukotuttaa. Lämmintä on noin 26 astetta, ja kyllä sen huomaa. Mutta kun viimeisiksi töikseen käy uimassa ennen nukkumaan menoa niin saa nukuttua ihan hyvin. 

Tällä viikolla on paino pudonnut vain 400 g viime viikosta. Se voi johtua kyllä syömisistäkin, nimittäin siitä että olen syönyt aika vähän. Toisaalta se voi johtua myös hormonaalisista syistä, naisten vaivat alkoivat sunnuntaina. Mutta kokonaisuudessaan on paino pudonnut 26,3 kg sitten tammikuun. 

Alla pari kuvaa, vasemman puoleiset on otettu 23.2 ja oikean puoleiset 4.7. Kyllä niistä jo jotain näkyy, vaikka itse en peilistä muutosta näekään.  Vasemman puoleisista kuvista paino on pudonnut 25,4 kiloa. Tosin tässä yhtenä iltana sanoin puolisolle, että saatan vähän olla kaventunut, kun tulin järvestä ylös ja näin oman varjoni laiturilla. Onhan tässä vielä matkaa, mutta en anna periksi.

Luulen että nämä kuvat, varsinkin tuo sivukuva motivoi aika hyvin. En ole tullut niitä tätä aikaisemmin verranneeksi, Samassa paikassa kuvia ei voinut otata, koska oltiin helmikuussa hiihtolomalla ja silloin äiti toimi paparazzina. Puoliso otti vähän lähempää kuvat niin eivät ole ihan vertailukelpoiset, mutta aika lähellä kumminkin. Ja toi punanen yöpaita on kasvanut. Ennen oli paljon lyhempi, nyt menee pitemmälle polven yli. 😀

Maha on toiminut ja 🚽 on tullut tutuksi. Välillä toimii jopa liian vauhdikkaasti, että huussiin saa ihan juosta. Mutta ehkäpä tämäkin tästä, luulen, mielestäni parempaan suuntaan ollaan menossa. JA siihenkin selvästi vaikuttaa syöminen, kun syön perunaa niin vatsa on parempi kuin muuten. Mutta sitten on näitä päiviä kuten tänään, että piti yölläkin lähteä huussiin ja nyt klo 8 heräämisen jälkeen on käyty jo kahdesti. En usko että tämä johtuu diabeteslääkkeestä (Metformin) joka mm. isälläni teki vatsavaivoja. Koska itselläni vatsa ei ole kipeä, se vain on satunnaisesti löysällä. 

Vielä tämä viikko jaksaa töitä ja sitten otetaan rennosti. Voipi olla etten jaksa päivitellä joka viikko blogia, mutta täytyy katsoa miltä tuntuu. Tässä tämä menee näin muuten ruokatauolla, mutta lomalla en ajatellut koneella istua. Sitä tekee ihan tarpeeksi ympäri vuoden. Mutta jumeja estämään olen varannut tällekin päivälle hierojan, jotta vähän paikat aukeaisi. Voihan se olla että se eilisiltainen päänsärky johtui jostain jumista niska-hartia alueella.

 

Kuuma viikko takana

Viime viikolla oli kuuma, kuten kaikki varmaan huomasivat. Oli ihana kun vesi oli järvessä lämmintä, niin joka päivä käytiin illalla viimeiseksi uimassa viilentymässä ennen nukkumaan menoa. Ja ei se järvivesi vieläkään ole viilentynyt, eilen illalla oli +25 astetta. Sisällä mökissä lämpö nousi viime viikolla korkeimmillaan 28 asteeseen. Keskiviikko iltana oli kova 25 minuutin ukkoskuuro ja vettä tuli rankasti. Vaikka ulkolämpötila laski 32 -> 24 asteeseen, ei se paljon viilennystä kuitenkaan tuonut. Seuraavana päivänä taas huideltiin kolmessakympissä.

Tällä viikolla viikon virallinen paino oli 118,3 kg eilen aamulla. Tänään näytti puoli kiloa plussaa eiliseen, mutta tuo lämmin ilma ja syöminen vaikuttaa selvästi painoon. Eilen söin mm. leivän - leipä ei muuten enää ole hyvää - ja se varmaan vaikutti tuohon painoon. Vaikuttaa että hiilarit on selvästi "huonompia" painolle. Mutta en murehdi painon putoamista, kun kuitenkin tuntuu menevän alaspäin koko ajan ihan hyvää tahtia. Vielä en ole huomannut juurikaan vaatteissa sitä että olisivat liian isoja, mutta ehkä se tästä.

Mittanauha otettiin taas käyttöön viikonloppuna. Puoliso mittaili, ja epäilen hieman tuota rinnanympärysmittaa että mitenkähän se mahtoi mennä. Mutta kuukauden päästä mittaaja on taas äiti, joten katsotaan sitten miltä näyttää. 

Töitä vielä tämä ja ensi viikko, sitten huilataan 4 viikkoa. Vaikka onhan tämä mökiltä töiden teko ihan erilaista kuin kotona. JOtenkin rennompaa, vaikka ihan samaa tahtia sitä tulee töitä paiskittua. 

Jotain edistymistä on kuitenkin näkyvissä. Ostin viime syksynä itselleni oikeaan nimettömään hopeasormuksen. Nyt sormus on iso nimettömään ja siirsin sen viime viikolla keskisormeen. Siinäkään se ei ole jumissa, vaan lähtee tarvittaessa melko helposti pois. Kellon ranneketta olen tänään joutunut siirtämään 5 reikään alusta lukien, kun se vielä talvella oli 3 rei'ässä.