Takaisin ruotuun

Viikon saldo -500g. Alaspäin, vaikka olenkin koko viikon epäillyt että kuinka käy. 

Tänä aamuna, kun jälleen painotaulukkoani päivittelin tuli konkreettinen ahaa elämys. Korkeimmasta painosta (9.3.2020) ollaan tultu alas jo 39 kiloa! Ja leikkauksestakin 32. Vaikka epätoivo nosti päätään viime viikolla, että ei tästä mitään tule, niin on tullut.... Kun nyt vain jatkuisi sama tahti tästä eteenkinpäin.

Aika tasaiselta tuo painokäppyrä näyttää, ei mitään suuria syöksyjä alun jälkeen. Mutta parempi näin. Vähän tuo nousu tuossa kuukausi takaperin ottaa aivoon, mutta se on elämää.

Tässä on "lorvailtu" treenien osalta kolme viikkoa. Sain flunssan lokakuun lopulla ja sitä onkin sitten paranneltu viime viikkoon asti. Lokakuun lopussa olin pari päivää pois töistä, koska oli lämpöä ja olo oli huono. PT:ni ohje aikaisemmin oli että jos on 2 päivää kuumetta pitää olla kolminkertainen määrä päiviä sen jälkeen treenaamatta. No kuume laski ja ajattelin että menen salille seuraavan viikon torstaina - kun on viikko sairastumisesta. Mutta kävin 3.11 influenssarokotuksessa, ja se sai höntin olon taas takaisin. Nenä on vuotanut, olen aivastellut ja palellut. Ei ole siis ollut kunnon flunssa, mutta vähän nuhainen ja kurja olo. Väsyttänyt on paljon. 

Eilen sitten, vaikka nenä vuotikin, päätin, että nyt lähden salille. Ja niin tein. Ja oi kuinka hyvä olo siitä tulikaan. Mietin että saan tälle viikolle vähän huonosti sovitettua salikäyntejä päiväsaikaan ja illatkin on vähän niin ja näin. Jos torstaina pääsisi Pojan treenien aikaan seuraavan kerran niin olisi hyvä. Mutta pääasia oli että sain persuksen ylös penkistä ja taas itseäni niskasta kiinni ja tekemään jotain. 

Viikonloppuna kaivelin vaatehuonetta. Siellä oli UFFeen menossa olevien vaatteiden kassi, jota vain en ole saanut vietyä. Sieltä löysin itselleni "uuden" paidan. Paidan olen ostanut nettimyynnistä jossain vaiheessa ja se osoittautui silloin liian pieneksi. Mutta nyt paita on sopiva. Ja on sen näköinen (silityksen jälkeen) että sitä voi pitää vaikka töissä. 

Pari viikkoa sitten sain työtarjouksen joka houkutteli. Houkutteli todella paljon, työkaverit olisivat olleet entisiä kollegoita ja olisin ollut hyvä siinä työssä. Viikonlopun asiaa pyöriteltyäni päätin kuitenkin jäädä nykyiseen työhöni. Ei sen takia etteikö uusi työ olisi houkutellut, mutta se takia että nyt on hyvä. Koin että uusi työ, vaikka se olisi tuonut vastuuta, olisi ollut liian rankka. Pitää kuunnella itseään ja omaa kroppaansa. Uskon että tämä oli tässä kohtaa oikea ratkaisu, vaikka harmittaakin että tein hyvälle tutulle oharit ja päätin jäädä sittenkin vanhaan.